9.2.2012

100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 21-25)

‎21/100: Emma, vol 1. (Kaoru Mori)

En ole silmälasipäisten mangatyttöjen ystävä, en liiemmin välitä sisäkköasuista. Näistä syistä olin pitkään kartellut Emma-mangasarjaa. Vastikään Kaoru Morilta ilmestyi kuitenkin uusi henkeäsalpaava mangasarja Bride's story (arvostelen sarjan varmasti myöhemmin tänä vuonna) , jonka ensimmäiset osat luettuani aloin vähitellen kiinnostua myös Emmasta. Sarja sijoittuu viktoriaaniseen Lontooseen, jossa nuori ja kaunis Emma-sisäkkö saa ylhäisön miesten sydämmet pompahtelemaan vaatimattomalla ja ujolla käytöksellään. Tiedossa on luultavimmin sisäkön ja rikkaan kauppiaanpojan välinen rakkaustarina. Ennenkaikkea sarjaa on kehuttu oivallisesta aikalaiskuvauksesta ja tämä tuokin sarjaan kiinnostavuuta. Piirtotyyli ei ole aivan yhtä huippuunsa kehittynyt, kuin Bride's storyssa, mutta jälki on silti miellyttävää. Luultavasti luen toisenkin osan Emmaa piakkoin :) Kolme ja puoli tähteä ***½


‎22/100: Berserk, vol 1. (Miura Kentaro)

Berserkin alku on sekä hämmentävä, että mehukas. Päähenkilömme Guts saapuu kylään, jota pitää hallinnassaan paholaismainen "apostoli", joka nautiskelee ihmislihaa, jota saa rauhan lunnaina läheiseltä kaupungilta. Guts laittelee palasiksi sekä paholaisen että tämän kätyrit, mutta ukon motiivit jäävät vähän hämärän peittoon, kun tälle on se ja sama kuoleeko metakassa viattomia siviilejäkin vai ei. Tai ehkä hän vain esittää välinpitämätöntä? Enpä tiedä. Homma on kuitenkin gorea parhaimmillaan ja vaikka sarjan eka osa on selvästi piirtotyyliltään vielä kehityksensä alussa, ovat hirviöt ja kohtaukset upeasti piirrettyjä. Ainakin tämän alun inhimillisin hahmo onkin pieni keiju, jonka Guts "pelastaa" (lahtaa tämän kiduttajat mutta jättää keijuparan vapauttamatta köysistään). Pieni alaston keijukainen lyöttäytyy Gutsin matkaan ja tuo tarinaa tasapainottamaan rippusen huumoria :) Harmittelen kovasti, että tämä sarja on aivan liian pitkä omaan hyllyyn kerättäväksi (36 albumia ja jatkuu yhä), sillä ainakin alku vaikutta erittäin lupaavalta. Onneksi on kirjastot! Neljä tähteä viidestä ****


‎23/100: Metsän pidot (Rui Tenreiro)

Enpäs arvannutkaan, mitä löysin kun nappasin tämän sarjakuvan mukaani kirjastosta! Kaksi miestä on vaeltamassa metsässä, kun aukealta he löytävät valtavan pavun muotoisen, kuolleen olion. He päättävät raportoida löydöstään lähimpään kylään, mutta Metsän Isäntä, ihmiseksi naamioitunut musta lintu, johtaa heidät harhaan. He tulevatkin kukkien peittämään, mystiseen kaupunkiin, jossa juhlamenot jumalia varten ovat alkamassa. Tarina on lyhyt, mutta erittäin hyvin koottu. Loppua en paljasta, koska tämä kirja on nautittava kokonaisuutena. Vaikka piirtäjä itse on Mosambikissa syntynyt on sarjakuvassa selviä japanilaisia teemoja (mm. jumalat, kylän arkkitehtuuri ja juhlan kukkasade) ja kummallisuudessaan se toi mieleeni Ghiblistudion elokuvan "Henkien kätkemä". Älkää antako pliisun kannen tai yksinkertaisen piirtotyylin hämätä, tämä on mind fuckia parhaimmillaan! Täydet tähdet *****


‎24/100: Piiat (Kathryn Stockett)

Tätä kirjaa olin silmäilyt mielenkiinnolla jo kun se ilmestyi ensikerran 2010. Enkä kyllä joutunut pettymään, sillä kirja tempaa jo ensimmäisiltä riveiltä mukaansa. Lyhykäisyydessään juoni kertoo 1960-luvun Amerikasta, jossa mustat naiset toimivat valkoisten naisten piikoina ja lastenhoitajina. Tarinassa seurataan kahta mustaa naista ja yhtä valkoista, joilla kullakin on omat lukunsa. Yhdessä he päättävät puuttua mustien eriarvoiseen asemaan ja kirjoittaa kirjan, johon mustat kotiapulaiset tilittävät tuntojaan siitä, millaista valkoista naista on palvella. Tykkäsin erityisesti kirjan kerronnasta: mustien naisten luvut on kirjoitettu puhekielisemmin kun taas valkoisen naisen luvut kirjakielellä. Vaikka välillä sivutaan raskaitakin aiheita (lynkkaukset, pahoinpitelyt) on kirjan kerronta kuitenkin lämminhenkistä ja toiveikasta. Kirjan pituus hieman ylläti. Kirja ei näytä paksulta, mutta siinä oli kuitenkin 460 sivua, joiden lukemiseen meni minulta neljä iltaa :( Seuraavaksi kirjaksi täytyy kyllä valita joku ohuempi. Viisi tähteä *****


25/100: Bondage fairies, vol. 2 (Teruo Kakuta)

Tämä on klassikko hentaita (vahvasti eroottista mangaa) vuosituhannen vaihteesta. Sarjaa on melko vaikea saada käsiinsä, joten jouduin nyt aluksi tyytymään kakkososaa. Olen tosin lukenut ykkösosan jo aiemmin netistä. Sarja kertoo metsää suojelevista hyvistä keijukaisista ja näitä piinaavista pahoista sadomaso keijuista... Aika herkkua :P ****

3 kommenttia :

  1. Jee~!! Säkin tykkäsit Berserkistä. Toi pituus hämmentää kyllä muakin, ja vaikka oon ite nyt junnannu siihen johonkin pokkariin 17-18 (hyvä, en ees ite muista), niin juonen laatu ei oo huonontunu vaan pikemminkin päin vastoin. 36+ on tosin mullekin ehkä vähän liikaa hyllyyn. Sarjan täytyy oikeesti olla mestariteos, jos viittii noin monta osaa hakkia. :))

    VastaaPoista
  2. Ongelma on se, että sun pitää lukea koko sarja voidaksesi olla varma laadusta ja sit kun olet lukenut sen niin tuskin jaksat hetikohta lukea noin pitkää sarjaa uudelleen, joten ostat sarjan käytännössä hyllyyn pölyttymään :D Hankalaa! Sarjoilla pitäis ehdottomasti olla joku maksimipituus.

    VastaaPoista
  3. No mä kyllä myönnän, että muutenki luen mun mangoja tosi vähän uudestaan. Poikkeuksena ehkä Loveless, muutamat yaoi-pokkarit ja Chocolat. Sitten kun Banana Fish on kerätty, niin sen kyllä myös luen samoin kuin ehkä Nanan joskus, mutta mä oon joskus vähän tällanen "keräilen keräilemisen takia" -ihminen. :DD

    VastaaPoista