Jatkanpa siis yhä kasvavan mangakokoelmani esittelyä, aka kirjavinkkausta. Monta sarjaa on vielä odottamassa vuoroaan ja osa minun pitää vielä lukeakin, mutta tänään tutustutan teidät seuraaviin mangasarjoihin:
Gravitation
Genre: Shonen-ai (poikarakkaus), musiikki
Kieli: Englanti
Ikäsuositus: T (Teen +13) / OT (Older teens +16)
Osia: 12 (+2 extraa, joita minulla ei vielä ole)
Gravitation on poikarakkaus-sarjojen klassikko. Se kertoo pinkkitukkaisesta muusikkopojasta Shuichista, jonka haaveena on nousta kuuluisuuteen bändinsä kanssa. Eräänä päivänä hän törmää komeaan, mutta ulkoisesti kylmään mieheen, Yukiin, eikä saa tätä ja tämän tylyjä sanoja mielestään. Shuichi etsii Yukin käsiinsä ja tarrautuu osaksi tämän elämää. Yukin avulla hän pääsee myös kosketuksiin monien musiikkimaailman huippunimien kanssa ja Shuichin bändin matka kohti kuuluisuutta voi alkaa! Yukin ja Shuichin suhteen vaikeuksia jaksaa helposti seurata koko pitkähkön sarjan ajan.
Sarja on välillä yllättävänkin synkkä ja vain sarjan ekassa osassa on ikäsuositus 13 - muissa suositus nousee kuuteentoista ikävuoteen! Tämä sarja ei täten sisälläkään pelkkää purkkapoppikivaa vaan esittelee myös musiikkielämän raakaa puolta; kilpailua.
Piirtäjän, Maki Murakamin, piirustustyylin kehitystä on mukavaa seurata sarjan edetessä (klikatkaa kuva isommaksi, kansikuvistakin sen voi huomata). Sarja saa minulta neljä tähteä viidestä. Yhden tähden vei alun yksinkertainen piirtotyyli (tyttöhahmoja on vaikea erottaa pojista!) ja musiikkibisnes-aihe, joka ei ole päällimmäisenä kiinnostuksen kohteissani ^^'
****
-----------------------------------------------------
Love Hina
Genre: Koululaisromantiikka, huumori
Kieli: Englanti
Ikäsuositus: T (Teens +13) / OT (older teens +16)
Osia: 14
Aaaahhh.... Tästä minä pidän! Koululaisromantiikkaa, huumoria, söpöjä tyttöjä, nakuilua... Siitä on hyvä manga tehty! :D Love hina tarjoaa vauhdikasta luettavaa sarjan alusta loppuun asti, välillä meno on aivan päätöntä!
Tarina alkaa, kun preppauskoulussa opiskeleva Keitaro saapuu isoäitinsä ylläpitämään asuntolaan, josta hänelle on luvattu huone. Hänellä on tarkoitus valmistautua siellä Tokion yliopiston pääsykokeisiin päästäkseen toteuttamaan lupauksen, jonka on antanut lapsuuden rakkaalleen. Ennen tytön poismuuttoa, he vannoivat pyrkivänsä molemmat Tokion yliopistoon ja tapaavansa siellä jälleen. Perille päästyään Keitaroa odottaa järkytys, asuntola onkin vain tytöille tarkoitettu! Isoäitikin on matkalla maailman ympäri, eivätkä kaikki tytöt halua millään hyväksyä Keitaroa uudeksi asukkaaksi Hinata Inn:iin. Isoäiti on kuitenkin päättänyt, että Keitarosta tulee talon ylläpitäjä mummelin ollessa matkoilla.
Yhden pojan ja alatikasvavan tyttöjoukon yhteiselo on kaukana rauhallisesta ja siitä riittääkin iloa 14. osan verran! Etenkin Keitaron ja väkivaltaisen Naru-tytön orastava suhde aiheuttaa ongelmia, vaikka heillä molemmilla on sama päämäärä - päästä Tokyo Universityyn opiskelemaan.
Plussaa tässä sarjassa on erityisesti hahmojen kirjavuus. Keitaro on hyvin sympaattinen poika ja asuntolan tytöistä jokainen löytää varmasti suosikkinsa. Tässäkin sarjassa ikäraja nousee heti kolmannesta osasta asti kuuteentoista ikävuoteen. Mietin, että onkohan alhaisesta ikärajasta tullut kakkososan jälkeen valituksia, kun sarjassa on nakuilua ja tahatonta tuhmailua vaikka miten paljon :D Täydet viisi tähteä!
*****
-----------------------------------------------------
Karin
Genre: Koululaisromantiikka, vampyyritarinat
Kieli: Suomi
Englanninkielinen nimi: Chibi vampire
Ikäsuositus: 13+
Osia: 14
Karin on pääosin söpöä vampyyrikoululaisromantiikkaa höystettynä erinomaisella huumorilla. Jos pitää chibeilystä ja vampyyreistä, pitää varmasti myös Karin-sarjasta :) Mielestäni ikäraja +13 on aika korkea, mutta toisaalta sarjassa näytetään jonkin verran verta.
Sarjan nimikkosankari, Karin, on hieman kummallinen vampyyrilapsi. Hänen ei tarvitse juoda verta, vaan päästä ylimääräisestä verestään eroon! Jos kuukausittain lisääntyvää verta ei päästä ulos puremalla ihmistä, purskahtaa se voimalla ulos Karinin nenästä! Muitakaan normaalin vampyyrin ominaisuuksia Karinilla ei ole, vaan hän tarvitsee apua perheeltään pyyhkiäkseen puraisunsa uhrin mielen.
Lopullisesti Karinin pasmat sekoittaa hänen luokalleen tuleva uusi poika, Usui. Pojalla on on julma katse ja hänen läsnäolonsa saa Karinin veren kohisemaan (yli äyräiden!). Pian Karinin salaisuus selviääkin Usuille, joka haluaa silti olla Karinin ystävä.
Suurinta antia sarjassa ovat kuitenkin päähenkilöiden sijaan Karinin muu perhe. Ihanan julma äiti, ylisuojeleva isä, pahoja henkiä hallitseva pikkusisko ja naistenkaataja isoveli. Heidän kauttaan selviää myös mielenkiintoisia tapahtumia vampyyrisuvun menneisyydestä ja vähitellen Karininkin arvoitus ratkeaa.
Loppu tässä sarjassa oli onnellinen, mutta samalla niin surullinen että itku pääsi allekirjoittaneelta ;_; Siksipä annan sarjalle kuusi tähteä:
*****(*)
-----------------------------------------------------
Imadoki!
Genre: Koululaisromantiikka
Kieli: Suomi
Ikäsuositus: 13+
Osia: 5
Imadoki sarja oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen lukea, mutta aluksi en todellakaan aikonut sitä omaksi ostaa. Luettuani sarjaa eteenpäin, tuli vastaan kuitenkin eräs sivuhahmo, johon tykästyin aivan täysillä. Tämän hahmon takia myös ostin sarjan itselleni :) Mutta aloittakaamme kuitenkin alusta.
Imadoki on hyvin perustavanlaatuista koululaismangaa. Tanpopo niminen tyttö, jonka nimi tarkoittaa japaniksi voikukkaa, aloittaa uudessa koulussa. Toisin kuin muut oppilaat, jotka tulevat rikkaista ja vaikutusvaltaisista perheistä, Tanpopo pääsi sisään pääsykokeilla ja silloinkin vain varasijalle. Muut oppilaat koettavat häätää tytön ulos kiusaamalla, mutta Tanpopon ei anna periksii vaan onnistuu lopulta saamaan ystäviä. Hän perustaa viherkerhon, johon myös koulun komein ja vaikutusvaltaisin poika Kôki liittyy. Tanpopo päättää palauttaa Kôkin uskon ystävyyteen, mutta samalla myös ihastuu tähän mystiseen poikaan... paljoa en viitsi näin lyhyestä sarjasta paljastaa, mutta kolmiodraamaa on tietenkin odotettavissa ;)
Viherkerhon vaikutusta snobistiseen kouluun on kiva seurata ja päähenkilöiden ongelmatkin ovat viihdyttäviä, itse kuitenkin rakastuin erääseen sivuhenkilöön: pissismäiseen tyttöön, joka on vahingossa raskaana. Tanpopo haluaa auttaa tyttöä ja samalla ystävystyy tämän kanssa. Ihaninta tässä sivujuonenkuviossa on nimenomaan se, miten niin vaikeasti lähestyttävän näköisestä party-tytöstä tulee lopulta vastuuntuntoinen äiti ja hyvä ystävä. <3 Pienestä on minun tykkäämiset kiinni! :D
Annan sarjalle kuitenkin vain kolme ja puoli tähteä, sillä niin paljon minua häiritsi suomennoksessa käytetty MURRE, jota Kôki puhuu vapaalla ollessaan, yök :( Olisi kiintoisaa nähdä, millaista murretta hän puhuu esim. enkkuversiossa, mutta suomennoksen murre ei tosiaankaan sopinut komealle päähenkilölle. Tierättehän työ tämän? Urgh.
***½
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti