100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 141-150)

141/300: Sand chronicles, vol. 1 (Hinako Ashihara)
142/300: Sand chronicles, vol. 2 (Hinako Ashihara)
143/300: Sand chronicles, vol. 3 (Hinako Ashihara)
144/300: Sand chronicles, vol. 4 (Hinako Ashihara)
145/300: Sand chronicles, vol. 5 (Hinako Ashihara)

Uusin löytöni shojo-romantiikan parista ja varsin mainio sellainen!
Kesäiseen romantiikannälkään tämä teinirakkaussarja on mitä mainiointa viihdettä. Tarina alkaa, kun 12-vuotias Ann muuttaa avioerosta kärsivän äitinsä kanssa maaseudulle isovanhempiensä lukse. Synkät tapahtumat seuraavat pian muuttoa, mutta vaikeista ajoista Ann selviytyy komean Daigo-pojan ansiosta. Myöhemmin Ann ja Daigo alkavat seurustella ja käyvät läpi jokaiselle tuttuja teiniseurustelusuhteen vaikeuksia: kaukosuhde, myrskyisät tunteet, kolmiodraama, ero, paluu yhteen ja paljon kyyneliä.

Sarja erottuu jonkin verran siinä, että kolmiodraama etenee melko pitkällekin ja ainakin vielä tässä vaiheessa sillä kolmannellakin saattaisi olla mahdollisuuksia. Joka tapauksessa kiherryttäviä kohtauksia yhdistettynä hahmojen ronskin käytöksen tuomaan huumoriin tekevät sarjasta kiinnostavan lukea. Sarjan edetessä nuoret kasvavat ja 5. osassa he ovat jo 17-vuotiaita.

Ainoan miinuksen annan sarjalle Annin jatkuvasta itkeskelystä - joka ikinen kohtausta päättyy kyyneliin. Muuten teinien jatkava angstailu ja ylimaallinen dramaattisuus vain nostavat omia nuoruusmuistoja mieleen, eivätkä näin ollen haittaa. Osat 1-3 saavat minulta neljä tähteä **** ja osat 4-5 kolme tähteä paikallaan junnaamisen johdosta ***.

‎

146/300: Taru sormusten herrasta; Sormuksen ritarit (J.R.R.Tolkien)
Olen jo pitkään halunnut lukea THS:n uusiksi ja nyt viimein tartuin projektiin uusin asein: äänikirjana.

Työmatkalla on ihanaa ja nopeaa kuunnella tätä tiiliskiveä läpi ihanaisen Heikki Määttäsen lukemanaa. Ensimmäinen kirja on kestänyt minulla melko pitkään sillä töitä on ollut keväällä vain kaksi päivää viikossa, mutta nyt varmaan alan päästä kokopäivätöiden ansiossa kirjassa eteenpäin. Tänään tuli ensimmäinen osa viimein kuunneltua loppuun.

Moni ansioitunutkin lukija kompastuu Sormusten herran alkuun, sillä se on melko lattea selonteko Konnun, hobittien maan, asukkaista, paikoista ja sukulaissuhteista. Tarina alkaa, kun surmuksen löytäjä, Bilbo Reppuli, viettää syntymäpäiviään ja katoaa jättäen jälkeensä mystisen sormuksen veljenpojalleen Frodolle. Kun alusta on päästy, muuttuu tarina pian jännittäväksi, vaikka kirjan iän (ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1954) voi aistia Tolkienin kirjoitustyylistä. Frodon on lähdettävä viemään Suursormukseksi paljastunutta taikasormusta Rivendelliin, haltiakotoon, jossa sen kohtalosta päätettäisiin. Matka on vaaroja täynnä ja Vihollinen kerää voimiaan idässä.

Jos vain kukaan koskaan kaipaa eeppistä luettavaa, ei tätä kirjaa parempaa opusta löydy. Suosittelen lämpimästi, vaikka alku tuntuisikin hankalalta - Sormusten herra vaatii hieman ponnisteluja, mutta kun siihen pääsee sisälle, siihen onkin jo peruuttamattomasti uponnut.
Kuusi tähteä viidestä ******

P.S: Tätä kirjoittaessani sain tietää, että Heikki Määttänen on jo kuollut! Tämä oli mennyt minulta valitettavasti aivan ohi ja olen nyt surusta mykkä :(

‎147/300: Sand chronicles, vol. 6 (Hinako Ashihara)
148/300: Sand chronicles, vol. 7 (Hinako Ashihara)
149/300: Sand chronicles, vol. 8 (Hinako Ashihara)
150/300: Sand chronicles, vol. 9 (Hinako Ashihara)

Sand chroniclesin pääjuoni loppuu osaan 8, mutta sen jälkeen on tehty vielä kaksi, lyhyitä sivutarinoita sisältävää osaa. Tykkäsin tästä sarjasta oikein paljon (vika osa vielä tilaamatta ja lukematta!), sillä se osoittautui loppujen lopuksi hyvin erilaiseksi verrattuna muihin lukemiini romanssimangoihin. Tavallaan jopa synkkäsävyiseksi.

Hahmot vanhenevat sarjan edetessä melko nopeaa vauhtia ja lopussa Ann on jo 26-vuotias. En halua spoilailla tapahtumia likaa, joten jätän suuremmat tapahtumat kuvailematta. Tarina keskittyy hyvin pitkälti Annin lapsuuden traumaan ja kykenemättömyyteen rakastaa ja olla onnellinen seurustelusuhteessa tai ylipäätänsä elämässä. Tästä kärsii niin hänen perheensä kuin rakastettunsa Daigo ja ennen kaikkea Ann itse.

Vaikka hahmot itsekin kuvaavat tapahtumia saippuaooperamaisiksi, ei kliseiset juonikuviot niinkään minua haitanneet. Enemmän ärsytti jatkuva vanhojen kuvakaappausten näyttäminen ja palaaminen aikaan "kun olimme 12-vuotiaita... ". Onneksi sentään Ann tajuaa jatkuvan itkeskelyn ärsyttävyyden ja pyrkii siitä eroon (olisiko mangaka saanut siitä palautetta?)

Osat 3-8 saavat neljä tähteä kauniista tarinankerronnastaan ****, osa 9 on aika mitäänsanomaton, eikä herätä suurempia tunteita vaikka syventääkin taustahahmoja, siksi annan vain kolme tähteä ***