100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 101-105)

Ja lukuprojekti jatkuu uusin tavoittein:

- Luen 300 kirjaa, joista ainakin 50 romaaneja
- Kirjoitan jokaisesta kirjasta lyhyen arvostelun (poislukien sarjojen yksittäiset osat, joita on vaikea kuvailla ilman suuria juonipaljastuksia)
- Lisään luetut kirjat ja arvostelut myös blogiini

-------------------------------

‎101/300: Emma, vol.3 (Kaoru Mori)

Emman ja Williamin tiet ovat eronneet ja molemmat koettavat sopeutua elämään: toinen aivan uudessa ympäristössä ja toinen pohdiskellen tekemänsä päätöksen oikeellisuutta.
Nautin suuresti kuvauksista menneen ajan sisäkön elämästä Englannissa. Onneksi sarja ei kuitenkaan sisällä mitään kauheuksia vaan on kevyttä lukemista. Emmalle ei ole sitten lapsuuden käynyt mitään kovin pahaa.
Annan neljä tähteä viidestä tällekin osalle ****


‎17/50, 102/300: Hiljaisuuden lapset (Torey Hayden)

Tämä opus ei paljoa eroa aiemmin lukemistani Haydenin kirjoista, jotka käsittelevät valikoivasta puhumattomuudesta kärsivistä lapsista. Nyt hän työskentelee sairaalassa ja kirja kertoo kolmesta eri potilaasta, joista yksi on vanha nainen.
Cassandra on joutunut isänsä sieppaamaksi ja traumaattinen kokemus hankaloittaa hänen elämäänsä vielä kotiinpaluun jälkeenkin. Drake on pieni ja hurmaava poika, joka ei puhu kuin äidillensä ja vaikeat sukulaiset hankaloittavat oikean hoidon löytämistä pojalle. Greta on aivohalvauksen saanut vanha nainen, joka ei ole sairaalaan tulon jälkeen suostunut juuri puhumaan - onko syy psyykkinen vai johtuuko puhumattomuus halvauksesta?
Yhdessäkään tapauksessa ei ole tarpeeksi juonta omaksi kirjakseen, joten on ollut ihan hyvä yhdistää kaikki kolme samojen kansien väliin. Annan kirjalle kolme tähteä viidestä, sillä vaikka potilaiden parantumisprosessit olivat tunteikkaita ja mielenkiintoisia, oli juonikuvio jo melko tuttu. ***


18/50, 103/300: Lokki Joonatan (Richard Bach)

Lokki Joonatania suositeltiin minulle joskus lukiossa lämpimästi. Kuvittelin tietäväni, mistä se ehkä kertoisi ja ainakin toivoin, että siinä olisi dramaattinen loppu. Tänään huomasin ilokseni ko. kirjan kirjaston poistokärryssä ja nappasin sen sieltä mukaani. Kirja ei ole kovin pitkä ja se sisältää runsaasti mustavalkovalokuvia lokeista, joten sen lukiaisikin hyvin nopsaa. Nyt olen aika hämmentynyt.
Joonatan Livingston on lokki, joka tahtoo oppia lentämään - täydellisesti. Kirja alkaakin tarkoilla kuvauksilla Joonatanin lentoharjoituksista ja siitä, miten se karkotetaan laumastaan outoudensa takia. Myöhemmin kirja muuttuu erittäin henkeväksi ja paitsi, että Joonatan saavuttaa jonkun ylimaallisen tason, siitä tulee myös eräänlainen lokkien messias. Jeesuksen tapaan se palaa maan päälle opettamaan niitä harvoja lokkeja, jotka haluavat oppia lentämään.
Jeps, olen melko varma, että Lokki Joonatania voi tulkita hyvin monella tavalla. Jeesus-teoriani on varmasti se kaikkein ilmeisin. En silti tiedä, pidinkö Lokki Joonatanista... toivoin siltä hieman maanläheisempää otetta. **


‎104/300: Blankets (Craig Thompson)

Tämä on 582 sivua pitkä sarjakuvaromaani uskosta, rakkaudesta ja perheestä. Wikipedia tietää kertoa Blanketsin olevan tekijänsä omaan elämään perustuva. Kirjan avulla hän tuli "kaapista ulos" vanhemmilleen, paljastaen ettei hän enää ole kristitty.

Craig on vahvasti kristillisestä perheessä kasvanut poika, joka tapaa uskonnollisella leirillä Raina-nimisen tytön. He ihastuvat ja Craig lähtee kahdeksi viikoksi Rainan luokse kylään. Tänä aikana he tutustuvat, rakastuvat ja käyvät läpi elämäänsä. Kirjassa on paljon takaumia Craigin lapsuuteen kaikkine kauhuineen ja onnellisine muistoineen.

Tarina on todella kaunis ja pidän etenkin sen kerronnasta ja piirtotyylistä. Hahmojen ulkonäkö vaihtelee nopeasti piirretystä luonnoksesta hyvinkin yksityiskohtaiseen piirtojälkeen. Kirjassa on muutamia hätkähdyttävän kauniita kohtauksia nuorten rakkaudesta.

Erikoista kirjassa oli sen vahva uskonnollisuus. Craig käsitteleekin uskoaan pitkin kirjaa, mutta onneksi kyse ei liene kiihkouskovaisen tekemästä käännytystarinasta - lopussa Craig pääsee vapaaksi uskonnon vaatimuksista ja voi elää vapaata elämää.
Kirjassa ei oikeastaan ollut muuta vikaa, kuin sen massiivinen koko, joka sai kädet hieman väsymään. Tästä syystä se ansaitsee neljä tähteä viidestä ****(+)


‎105/300: Everything we miss (Luke Pearson)

Nimensä mukaisesti tämä sarjakuva kertoo kaikista niistä asioista, joita ihminen "missaa" (kaipaa tai ohittaa tietämättään) elämässään. Sanaa on käytetty kekseliäästi ja kirja saa lukijansa heti tarkistamaan lattian kynnysmaton alta. Kolmea väriä, oranssia, mustaa ja valkoista on käytetty hienosti korostamaan sitä hieman epätoivoista ja surullista tunnelmaa, jossa tämän kirjan hahmot elävät.
Kirja on nopea lukea, mutta se herättää ajattelemaan. Ehkä sen on tarkoituskin hieman avata lukijansa silmiä, ettemme missaisi niin montaa asiaa elämämme aikana... ***


Kävin tänään Itäkeskuksen kirjastossa ja yllätyin iloisesti heidän upeasta sarjakuva-osastostaan. Kahmaisin saman tien sylini ja repuni täyteen mielenkiintoisia nimekkeitä, joista kaksi (Blankets ja Evertyhing we miss) olen tässä jo esitellytkin. Nykysarjakuva voi kyllä hyvin, eikä uusista elämänmakuisista sarjakuvista ole pulaa. Itäkeskuksen kirjasto on tässä mielessä kyllä ehdottomasti vierailun arvoinen. Myös Helmet-verkkokirjaston kautta voi pääkaupunkiseudulla tehdä edullisia varauksia (0,50€/aikuisten kirja).

100 kirjaa lukuprojekti 2012 (100. kirja)

Voisin sanoa olleeni melko ahkera lukija ainakin näin alkuvuodesta. Sain nimittäin tänään lukuhaasteen "valmiiksi", kun luin ruokatunnilla töissä viimeisen kirjan loppuun. Yritin hidastaa mangojen lukua, että saisin sadanneksi kirjaksi romaanin, mutta nyt kävi näin. Sadas lukemani kirja on siis:

‎100/100: Emma, vol.2 (Kaoru Mori)

Oli tarkoitus odottaa ja lukea sadanneksi kirjaksi romaani, mutta huomaamattani ehdin lukea tämän työpaikan ruokatunnilla. Emma mangasarjan toinen osa olkoot siis sadas kirjani tältä vuodelta. Oikeastaan ihan hyväkin valinta sillä alan hiljalleen lämmetä sarjalle uudelleen. Ykkösosan lukemisesta on jo aikaa.
Tässä toisessa osassa sisäkkö Emman ja Villiam herran suhde näyttää aika toivottomalta ja juoni saa uuden, melko yllättävän käänteen, kun Emman emäntä kuolee. Risteääkö rakastavaisten tiet lopullisesti?
Kaoru Morin kynänjälkeä on ihana katsella ja hän on tehnyt huolellista taustatyötä tutkiessaan Lontoon ja Englannin historiaa. Sarja muuttuu toisessa osassaan yhä mielenkiintoisemmaksi.
****


Turha on kuitenkaan luulla, että heittäytyisin lupaavasti alkaneen lukuvuoden jälkeen laiskaksi! Ehei, tämä on vasta alkua. Asetan itselleni uuden tavoitteen kolmeensataan (300) kirjaan, joista 50 saisi vähintään olla romaaneja. Tässä onkin hommaa, sillä olen lukenut vasta 16 romaania.

Kaikille lukemista paljon harrastaville tai lukuhaasteeseen ryhtyville, suosittelisin lämpimästi Goodreads sivustoa. Siellä on näppärää pitää lukua jo luetuista kirjoista ja puuhailla kaikkea hauskaa kirjojen parissa, kuten: arvostella lukemansa kirjat tähdin tai kommentein, lajitella luetut kirjat omiin hyllyihinsä, selata muiden lukemia kirjoja ja kirjasuosituksia ja tallentaa mielenkiintoiset opukset to-read lukulistalle ym. ym.
Lisäsin itse äsken blogini oikeaan reunaan pari widgettiä, jotka näyttävät lukuprojektini edistymistä goodreadsin kautta. Näette myös viimeksi lukemani kirjat tähtiarvosteluineen.

100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 92-99)

‎92/100: Pako Helvetistä (Hal Duncan)
On aina hyvin hämmentävää lukea erinomainen versio kirjasta, jonka olisit itse halunnut kirjoittaa. Onneksi näin käy elämän aikana aika harvoin ja mainio lukukokemus korvaa pettymyksen.
Tämä on romaani neljästä helvettiin joutuvasta syntisestä: palkkamurhaaja, prostituoitu, itsemurhaaja ja homo, jotka vapauttavat itsensä kurimuksestaan ja päättävät paeta Helvetin kurjuudesta.
Helvetistä ei kirjoiteta turhan paljoa romaaneja ja olin tästä löydöstä erittäin mielissäni. Kirja oli ahmaistava yhdeltä istumalta ja kaikki sen sisältämä kauheus aiheuttivat minulle karsean päänsäryn.
Rakastan ylipäätänsä selviytymistarinoita ja vaihtoehtoisia todellisuuksia ja tämä kirja tiivisti kaikki kuvitelmani Helvetistä upeaksi kokonaisuudeksi. Vain loppu oli hieman sekava niin kuin yleensäkin, kun jumaluuksien kanssa pelataan, mutta ei se pahasti haitannut. Annan viisi tähteä jo pelkästään erinomaisesta aihevalinnasta (josta minun oli tarkoitus kirjoittaa ekana! Se siitä kirjailijanurasta) *****


‎93/100: Portus (Abe Jun)
Tämä on niitä japanilaisia kauhumangoja, joita selaa summittaan ja miettii, että missä kohtaa se kauhu on. Ei näy hirviöitä, ei näy verta eikä suolenpätkiä. Mutta kun alat lukemaan alusta niin [liitä tähän sopivan groteski kuvaus kauhusta] jo toisella sivulla. Huhhuh....
Asamin ystävää Chiharua ei ole näkynyt koulussa ja käy ilmi, että tyttö pelaa kotiin linnottautuneena Portus-nimistä peliä. Urbaani legenda kertoo, että pelissä on kuolettava salataso jonka Chiharu on tainnutkin löytää sillä, hän tekee itsemurhan. Asami alkaa selvittää kuvaamataidon opettajansa kanssa mysteeriä ja joukkoon liittyy vielä äidinkielenopettaja, jonka poikaystävä on myös kuollut Portusta pelattuaan.
Piirrosjälki kirjassa on huonolla tavalla rumaa, juoni on hieman sekava ajoittain, mutta kauhua tässä kyllä riittää. Joka puolelta esiin pistävät naamanpuolikkaat ovat oikeasti pelottavia. Kaikessa häiritsevyydessään annan tälle silti vain pari tähteä hyytävän inhottavasta lukukokemuksesta **+






‎94/100: King of thorn, vol.1 (Yuji Iwahara)
95/100: King of thorn, vol.2 (Yuji Iwahara)
96/100: King of thorn, vol.3 (Yuji Iwahara)
97/100: King of thorn, vol.4 (Yuji Iwahara)
98/100: King of thorn, vol.5 (Yuji Iwahara)
99/100: King of thorn, vol.6 (Yuji Iwahara)
Näiden parissa vietinkin sitten jännittävän illan! King of thorn on valitettavasti niitä mangasarjoja, jotka on jo kauan sitten loppuunmyyty Tokyopopin lopettamisen takia. Itse onnistuin nappaamaan sarjan mukaani eräästä conista edulliseen pakettihintaan ja voi että olenkin siitä nyt iloinen.

Ihmiskuntaa uhkaa uusi tappava Medusa niminen virus, joka kuudessa kuukaudessa jähmettää ihmisen kiven kaltaiseksi ja lopulta tappaa. Mitään vastalääkettä sairautta vastaan ei ole löydetty ja siksi 160 maailman väestöstä arvottua ihmistä pääsee syväjäädytettyihin kapseleihin odottamaan parannuksen löytymistä. Kapselit kuitenkin avautuvat yllättäen ja päähenkilömme heräävät tutkimuskeskuksen raunioiden ja valtavien piikkiköynnösten keskeltä. Mitä on tapahtunut? Paljonko aikaa on kulunut? Miten ihmiskunnalle on käynyt? Selviytymistaistelu läpi hirviöiden täyttämien raunioiden voi alkaa!
En välttämättä ole ihan jäävi arvioimaan sarjaa, kun survivol on lempigenrejäni, mutta väittäisin, että sarjalla on monia vahvuuksia kuten; monipuolinen hahmokaarti, yksityiskohtainen piirrosjälki ja kiehtova loppuratkaisu. Joka tapauksessa nautin kaikki kuusi osaa yhdeltä istumalta!
Täydet viisi tähteä *****

P.S: Sarjasta on tehty myös anime-elokuva, jonka olin nähnyt aiemmin. En suosittele sitä erityisesti, koska sen juoni oli kuin joka 50. sivu repäistynä mangasarjasta - ei siis käynyt millään järkeen, vaikka kaunis olikin.

100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 86-91)

86/100: Kizuna, vol.3 (Kazuma Kodaka)
87/100: Kizuna, vol.4 (Kazuma Kodaka)
Tunnelma tiivistyy, neljännessä osassa, kun päästään todelliseen yakuzaperheiden välienselvittelyyn. Nouseva ryhmä päättää haastaa vallassa olijat, rötöstelemällä huumeiden kanssa. Ilkeä juoni on punottu, jotta Kein isä ja Masa syöstäisiin vallasta.
*****

‎88/100: Kizuna, vol.5 (Kazuma Kodaka)
89/100: Kizuna, vol.6 (Kazuma Kodaka)
Nyt minä todella ymmärrän, miksi tämä sarja on klassikko.
Näissä myöhemmissä osissa Kazuman piirtojälki tosissaan kehittyy ja uket muuttuvat suunnattoman kauniiksi ja semet komeiksi miehen jötkylöiksi. Julkaisijan Be Beautifulin slogan "sydäntä särkevän kauniita miehiä" todella sipii Kizunaan ja Kazuman piirtojälkeen.
Kuusi tähteä ******

‎90/100: Kizuna, vol.7 (Kazuma Kodaka)
91/100: Kizuna, vol.8 (Kazuma Kodaka)
Täydellisyys.
Ja tähän loppui Be Beautifulin Kizuna julkaisu. Sarja jatkuu kuitenkin vielä kolmen pokkarin verran ja onneksi ne on mahdollista hankkia June mangan uusina Deluxe versioina (kokoomapokkarit numerot 5 ja 6). Saavat kuitenkin odottaa palkkapäivää.
******

100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 81-85)

Tänään koitti ihanainen perjantaivapaa ja pääsin jatkamaan 100 kirjaa haastetta koko aamupäivän voimin :) Viisi suloista mangaa upposi niin että hujahti - samoin kuin levyllinen suklaata ja muita herkkuja xD


81/100: Fluffy fluffy Cinnamoroll, vol.1 (Yumi Tsukirino)

Jos joskus huomaat kokevasi valtavaa söpöydennälkää ja muutenkin elämä vaikuttaa vähän vaaleanpunattomalta, on tämä manga oiva apu ongelmaan.
Cinnamoroll on tuttu hahmo mm. Hello Kittystä ja nyt se on saanut oman mangasarjansa. Pyöreän valkoinen Cinnamoroll eroaa muista "pennuista" siinä, että hän on syntynyt isä-Auringolle ja äiti-Taivaalle ja on näin ollen pilvien sukua. Pilven päällä käy aika kuitenkin pitkäksi ja Cinnamoroll muuttaa maahan Kanelikahvilaan muiden samankaltaisten olentojen pariin.
Tarinat ovat niin yksinkertaisia, että ne sopisivat tarhaikäisillekin, mutta pienessä söpöydennälässä ne menevät vähän varttuneemmallekin lukijalle. ***


‎82/100: Bunny drop, vol.5 (Yumi Unita)

Bunny Drop on yksiä suosikkimangasarjojani. Sarja alkoi, kun kolmekymppinen Daikichi adoptoi kuolleen isoisänsä jälkeenjättämän iltatähden, pienen Rin-tytön. Tässä viidennessä osassa hypätään reilusti ajassa eteenpäin ja Rin on jo lukiolainen. Edessä on valinta työelämän ja yliopiston välillä. Rinin lapsuudenystävä Kouki on myös kasvanut komeaksi nuorukaiseksi ja sekoittaa pakkaa tunnustamalla ihastuksensa Rinille. Myös Daikichi painiskelee omien ihmissuhdeasioidensa kanssa. Hän kun ei ole vieläkään löytänyt vaimoa itselleen, vaikka on jo yli neljänkymmenen.
Tämä sarja ei kurkota kuuta taivaata vaan keskittyy ihastelemaan kaikkea sitä kiinnostavaa, mitä jokapäiväiseen elämään kuuluu. Hahmot ovat syviä ja heihin kiintyy sarjan aikana kovasti. Plussaa vielä kirjan lopussa olevasta infosivusta, joka valottaa japanilaista kulttuuria.
Koko sarja on ollut viiden tähden arvoinen *****


83/100: Kizuna: Bonds of love, vol.1 (Kazuma Kodaka)

Kizuna on yksiä varhaisimpia käännettyjä yaoimangoja ja siinä onkin paljon samankaltaisuuksia toisen aikalaisensa Fake:n kanssa.
Tarinassa on kaksi paria: Kei (yakuzapomon avioton poika) ja Ran (entinen kendomestari) sekä Kai (Kein puoliveli, yakuzapomon nuorempi poika ja perijä) sekä Masa (yakuzapomon kätyri). Masa astuu vasta kirjan lopussa kuvioihin, mutta alussa nähdään hykerryttävää kolmiodraamaa kun Kei ilmestyy sotkemaan veljensä ja Ranin kuvioita tuomalla rakkaudensa Raniin ilmi.
Asetelma on monimutkainen ja yakuza-teema tuo sarjaan vakavuutta, mutta myös tervetullutta jännitystä. Pääpaino on kuitenkin huumorissa ja suloisessa miesten välisessä rakkaudessa. Mangaan pääsee helposti jyvälle alun hahmoesittelyjen ansiosta - sieltä voi myös tarkistaa kumpi olikaan Kei ja kumpi Kai! Itse luen sarjan vanhaa painosta, jota on sekä sensuroitu, että jätetty julkaisu kesken (8/11 pokkarista), mutta tarina toimii silti hyvin. Tarkistin sensuroidut sivut jälkikäteen netistä.
Annan tälle ekalle osalle täydet viisi tähteä *****


84/100: Kizuna, vol.2 (Kazuma Kodaka)
Toinen osa sarjasta palaa ykkösosan juurille. Koko kirja on omistettu takaumille, jotka kertovat miten Kei ja Ran tapasivat. Loppupuolella nähdään myös synkkä tarina Kain yakuzaperheen elämästä. Kirja on huomattavasti synkkäsävyisempi kuin ensimmäinen osa, mutta siinä on myös muutamia ikimuistoisen kauniita kohtauksia.
*****






85/100: Houkutus: sarjakuvasovitus, osa 2 (Stephenie Meyer & Young Kim)

Hahaa, viimein tuli tämän Twilight-sarjakuvan toinen osa aleen prismassa, josta sen nappasin heti mukaani! 15€ oli ihan ok hinta, vaikka ykkösosan taisin löytää jopa 5€:lla.
Sarjakuva jatkaa Houkutuksen tarinaa siitä, mihin ensimmäinen osa jäi. Edward-nimiseen vampyyriin rakastunut ihmistyttö Bella pääsee tutustumaan Cullenien vampyyriperheeseen ja kuulee näiden tarinat. Keskiöinen baseball-ottelu houkuttelee paikalle kuitenkin vaarallisempaakin väkeä, josta kehkeytyy hurja takaa-ajo Forksin sumuisista metsistä Floridaan asti.
Pidän tästä pseudomangasta hyvin paljon, ja piirtäjä on osannut kuvata hahmot kauniisti ja tehnyt myös erinomaista työtä kirjan juonen sovittamisessa sarjakuvaksi. Tuntuu, ettei sarjakuva oijo juonta mistään kohtaa vaan kokonaisuus on eheä hyvin samaan tapaan kuin elokuvissakin. Suosittelen tätä versiota kaikille, jotka vain Twilightille tai vampyyriromansseille lämpenee. Jännityksellä jään odottamaan kolmatta osaa, joka toivottavasti on tulossa ja aloittaa Uusikuun. ****

100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 76-80)

76/100 Only serious about you, vol.1 (Asou Kai)

Oosawa on yksinhuoltajaisä, jonka on koetettava tasapainottaa arkeen sekä pieni tyttärensä, että pitkät päivät töissä ravintolassa. Miten käykään, kun tytär sairastuu, eikä päiväkoti suostu ottamaan häntä hoitoon? Pelastus löytyy yllättävältä suunnalta, kun Oosawan ravintolan vakioasiakas, avoimesti homo ja oikea miestenmies Yoshioka tarjoutuu majoittamaan isän ja tyttären asuntoonsa, aivan työpaikan ja sairaalan lähelle. Arki muuttuu hetkeksi helpommaksi ja itseään täysin heterona pitävä Oosawa alkaa miettiä, voisiko tähän ehkä tottuakin.
Pidän hyvin paljon mangoista, jotka käsittelevät perhe-elämää ja lapsia. Tässä mangassa on kaikki ainekset, jotka tekevät siitä sekä hauskan että mielenkiintoisen lukea. Piirrosjälki on hyvää ja juoni mehevä. Annan kirjalle täydet viisi tähteä ja jään odottamaan postista sarjan toista osaa. *****


‎77/100 Only serious about you, vol.2 (Asou Kai)

Sarjan toinen ja viimeinen osa oli yhtä ihana kuin ensimmäinenkin. Päähenkilö Oosawan Chizu-tytär on vain niin syötävän suloinen! Ensimmäistä kertaa luin mangan, jossa otettiin kantaa homoparien oikeuteen toimia vanhempina. Tämäkin osa sisälsi muutamia erittäin koskettavia kohtauksia, kun Oosawan ex-vaimo ilmestyy kuvioihin uuden aviomiehensä kanssa.... Sarja oli juuri sopivan pitkä, mutta jään innolla odottamaan mangakan seuraavaa yaoita. Täydet viisi tähteä *****


78/100: Harry Potter ja salaisuuksien kammio (J.K.Rowling)

Unohdin taas, että sain tämänkin äänikirjan kuunneltua jo eilen loppuun. Kyllä tuntuu työmatkat tympeiltä, kun ei voi heti aloittaa seuraavan osan kuuntelua - nämä äänikirjat olisi hyvä ostaa omaksi, niin ei tarvitsisi kirjaston varausten kanssa säätää.
Salaisuuksien kammiossa Harry aloittaa toisen oppivuotensa noitakoulu Tylypahkassa. Kovin auvoisesti vuosi vain ei lähde käyntiin, kun joku yrittää sabotoida Harryn lokoista elämää opintojen parissa, uusi pimeyden voimilta suojautumisen opettaja on täys törppänä ja jästisyntyisiä oppilaita vaivaa outo kankeus. Salaisuuksien kammiosta riittää puuhaa Harrylle ja kumppaneille koko vuodeksi.
******


79/100: Varasto (Arto Salminen)

Nappasinpas kirjastosta mukaani tämän opuksen, kun en ole sitä elokuvaa vielä päässyt katsomaan. Kirja on sopivan lyhytkin, joten sen lukee yhdeltä istumalta.
Varastomies Rousku elää ikävää työmiehen arkea jossain 90-luvun laman tienoilla, luultavasti hieman ennen vuosituhannen vaihdetta ja euroja. Saadakseen lisätuloja hän myy varastosta tavaraa omaan pussiinsa ja viikonloppuisin hän rentoutuu härskeilemällä myyjänä työskentelevän Karitan kanssa.
Kirjan henkilöt ovat karkeita, Kallion ja Itä-Helsingin kasvatteja, joiden ajatusmaailman kanssa oli vaikea asettua samalle viivalle. Silti kerronta tekee kirjasta mielenkiintoisen lukea ja juoni kulkee sopivalla vauhdilla eteenpäin. Jotain äärettömän nostalgista tässä 90-luvun kuvauksessa on. Jäin miettimään, miten laman koettelemukset ovat heijastuneet omaankin lapsuuteeni tai ainakin vanhempieni nuoruuteen.
Seuraavaksi pitää katsastaa Varasto-elokuva. Annan tälle kolme tähteä viidestä, koska en kadu yhtään että luin kirjan, vaikka yleensä en pidä näin roisista ja mielettömästä menosta kuin mitä kirjan henkilöt harrastavat ***


‎80/100: Stray Cat (Halco)

Kaorun on vaikea ilmaista tunteitaan ja sen takia hänen suhteensa ovat yleensä kariutuneet. Juuri vimeisimmästä erosta toipuessaan hän törmää ystävälliseen, mutta hieman naiiviin Youheihin homojen suosimassa puistossa, jossa poika on ruokkimassa kulkukissaa. Ja siitähän se sitten lähtee :P
Tämä ei ole mitään kovin järisyttävän upeaa yaoimangaa, mutta kuitenkin ihan viihdyttävä lukupaketti. Mangaka itse on oikea kissafani ja ensimmäisen tarinan lisäksi kirjassa on hauska bonusosa lopussa, jossa mangaka kertoo omasta kissastaan Tunasta. Itsekin pidän kissoista ja nautin siksi hauskoista loppustripeistä. Piirtojälki on keskinkertaista, mutta menettelee. Tykkäsin myös kirjan lopussa oleva lista, johon mangaka on laittanut kirjan tarinat aikajärjestykseen ja hieman kommentoinut niitä.
Keskinkertaisesti kiva ja nätti lisä BLU kokoelmaani ***

100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 71-75)

71/100: Tea for two, vol.2 (Sakuraki Yaya)
‎72/100: Tea for two, vol.3 (Sakuraki Yaya)
‎73/100: Tea for two, vol.4 (Sakuraki Yaya)
Toisessa osassaan Tea for two ponkaisee aivan uudenlaiseen vauhtiin. Tokumaru ei käy enää Teeseremonia-kerhossa kuin Hasunea tapaamassa, mutta koulun lähetessä loppuaan alkaa häntä hieman huolettaa: Mitä hänen pitäisi tehdä elämällään? Hasunen tie näyttää niin selvältä ja valmiiksi päätetyltä teeseremonia-mestarina. Pakkaa sekoittaa vielä ulkomailta saapuva Goh, Tokumarun ystävä, joka väläyttelee mahdollisuutta lähteä koulun jälkeen ulkomaille töihin. Muttei Hasuneakaan aina jaksa innostaa valmiiksi viitoitettu ja suoraviivainen elämä...
Koko loppu sarja pumppaa lukijaansa eteen rutkasti tunteita ja ihanan sykädyttäviä kohtauksia. Mangakan piirtojälkikin on aivan huipussaan - pidän Sakuragin tyylistä todella paljon. Myös sivuhahmoista kertovat lyhyttarinat ovat mielenkiintoisia. Täydet viisi tähteä jokaiselle kolmelle osalle! *****


‎74/100: Boys love (Kaim Tachibana)

Arvelin tämän yaoin olevan hyvin perustavanlaista BL:ää (boys love :D) ja olinkin ihan oikeassa. Ja vaikka ostinkin mangan lähinnä kansikuvan perustella, en joutunut pettymään. Tarina oli kaikessa dramaattisuudessaankin kaunis ja loppu yllätti ainakin minut.
Tarina alkaa kun Mamiya lähtee tekemään lehtijuttua julkkisten taideharrastuksista. Nuori miesmalli Noeru osoittautuu kuitenkin hemmotelluksi oikkupussiksi, josta on mahdotonta tehdä haastattelua. Noeru käy Mamiyan kimppuun ravintolan vessassa. Mamiya haluaa kuitenkin auttaa nuoren miehen pois huonoilta teiltään ja onnistuukin lopulta sulattamaan jääprinssin läpitunkemattoman kuoren.

Kaikenkaikkiaan pidin kirjasta hyvin paljon, enkä kadu että ostin sen korkeasta hinnasta ja loppunmyydystä painoksesta huolimatta hyllyyni. Ajoittain piirtojälki olisi voinut olla parempaakin, mutta rumaksi tätä ei viitsi millään sanoa - varsinkin loppua kohden hahmot muuttuvat eläväisemmiksi.
****


‎75/100: All my darling daughters (Fumi Yoshinaga)

Kaikki alkaa, kun Yukikon äiti menee naimisiin kolme vuotta Yukikoa nuoremman miehen kanssa.
Tämä on mangaa aikuisille naisille (ts. josei mangaa) ja onnistuu kerronnassaan erinomaisesti. Kirjassa on useita lyhyitä tarinoita, jotka keskittyvät Yukikon itsensä, tämän sukulaisten ja ystävien elämään. Pääasiassa tarkastelun kohteena on naisten kasvu lapsesta aikuiseksi, naimisiin meno sekä nuoruuden haaveet ja traumat. Kaikki tarinat kietoutuvat kauniisti yhteen Yukikon kautta ja moni tarinoista on hyvinkin tunteita herättäviä. On ihanaa lukea mangaa aivan tavallisista ihmisistä ja tavallisesta elämästä. Toki kirja takaa myös upean katsauksen japanilaiseen kulttuuriin: naisiin, jotka naimisiin tahtoessaan päätyvät järjestettyyn avioliittoon, naisen asemaan naimisiinmenon jälkeen ja työelämässä. Koko kakun kruunaa vielä upeat äiti-tytär kuvaukset.
Vaikkei mikään sarjakuva koskaan oikein sytyttäisikään, voisin silti suositella tätä erinomaista teosta kelle vain (naiselle).
Annan täydet viisi tähteä *****

100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 66-70)

‎66/100: Harry Potter ja viisasten kivi (J.K.Rowling)

Unohdin ihan, että olin jo aiemmin saanut kuunneltua tämän äänikirjan loppuun! Kuuntelen Potter-äänikirjoja aina työmatkoilla ja niihin ne sopivatkin mainiosti. Ei ole läheskään niin ikävää herätä aikaisin aamulla töihin, kun työmatkalla odottaa 40 minuutin annos Potteria.
Viisasten kivi on Harry Potter-sarjan ensimmäinen osa, joka kertoo sarjan nimikkohenkilöstä velhojen taikakoulussa. 11-vuotias Harry saa kuulla olevansa velho ja hylkää ikävän elämänsä sadismiin taipuvaisten setänsä ja tätinsä luona ja suuntaa kohti velhokoulu Tylypahkaa. Seikkailu taikasauvojen ja hiippahattujen maailmassa voi alkaa!
Tämän nyt vaan on sarja, jota pitää rakastaa. ******


‎67/100: Dark water (Suzuki Koji, Meimu)
Tämä on kokoelma erittäin lyhyitä kauhukertomuksia, joka liittyvät tavalla tai toisella veteen. Päätarina Dark water voi olla osalle entuudestaan tuttu samannimisestä kauhuelokuvasta. Kirjoittaja taas on tuttu Ringu-mangoistaan.

Nämä seikat tekevät mangasta varsin houkuttelevan kuuloisen, mutta toki tiesin totuuden jo ostovaiheessa. Amazonista kirja lähti kohti Suomea elähdyttävään 0,01£:n hintaan (+postarit 4€). Tämä kertookin jo ihan tarpeeksi kirjan nauttimasta suosiosta.
Tarinat ovat lyhyitä, eikä kauhua ole kuin nimeksi. Kahteen ensimmäiseen tarinaan tuo inhottavuutta hukkunut, mätänevä lapsi, mutta muuten tarinavat ovat mitäänsanomattomia. Piirtojälki on parhaimmillaankin keskinkertaista, eikä kerronta luo oikein minkäänlaisia tunteita. Manga on ihan kiva saada hyllyyn koska pidin Dark water elokuvasta, mutta kovin kummoista lukukokoemusta tältä ei kannata kenenkään odottaa. **


68/100: Mummo 2 (Anni Nykänen)
Maanmainiosta mummosta kertova sarjakuva on saanut jo toisen albuminsa. Mummo seikkailee tuttujen kuvioiden lisäksi myös Las Palmasissa ja päästäänpä tällä kertaa kurkistamaan mummon nuoruuteenkin. Kirja kertoo senkin, miten mummo ja pappa oikein tapasivat.

Anni Nykänen on onnistunut mummo-sarjakuvassaan ihailtavasti. Yleensä murteita suoltavat hahmot lähinnä ärsyttävät minua, mutta suorasukaisesta mummosta ei voi olla pitämättä. Kirja on harmillisen nopealukuinen, sillä jokaisella sivulla on vain yksi strippi, mutta ainakin julkaisu on painettu laadukkaalle paperille. Mummon albumit 1 ja 2 olisi kyllä pian hankittava kirjahyllyyn. Tämä on taas yksi osoitus suomalaisen sarjakuvan korkeasta tasosta nykyään. Suosittelen ihan kaiken ikäisille. Viisi tähteä *****


‎69/100: Love Circumstances (Aco Oumi)
Tämän yaoimangan alku vähän kangerteli, koska kävi melkein heti selväksi, että nyt en ole ihan kärryillä siitä, missä mennään. Lähempi tutkimus osoitti, että tämä taitaakin olla jatko-osa, jollekin toiselle mangalle. Luultavasti mangakan ainoalle toiselle, englanniksi käännetylle yaoille "Devil's Infirmary". No, luin tämän silti :D
Päätarina kertoo poikaparista (ylläripylläri, pojat ovat lapsuudenystäviä), joka on juuri alkanut seurustelemaan. Yamaguchilla on kuitenkin ongelma: hän ei osaa ilmaista tunteitaan sanoin, muttei myöskään ymmärrä, mitä hänen rakastettunsa Takagari hänessä näkee. Kommunikaation puute tietenkin johtaa kaikenlaisiin ongelmiin.
Enemmän tykkäsin kuitenkin lyhyttarinasta kirjan loppupuolella: Myyntimies Kenzaki toimii naisten alusvaatealalla. Hän on ihastunut alusvaatemyyjä Katagariin, jonka liikkeeseen hän kauppaa tuotteitaan. Kuinka miehet voivat tunnustaa tunteensa toisilleen antamatta sen vaikuttaa liiketoimiinsa?
Kirja oli paikoitellen hyvin kauniisti piirretty, mutta samalla melko jähmeä. Tarinoissa ei varsinaisesti ollu suurempia vikoja, mutta ne tuskin jäävät pitkäksi aikaa mieleenkään. Annan kolme tähteä viidestä, koska kuitenkin viihdyin kirjan parissa hyvin: ***


‎70/100: Love Hurts (Suzuki Tanaka)
Ostin tämän yaoimangan pääosin siksi, että olen alkanut keräämään jo toimintansa lopettaneen BLU yaoikustantamon opuksia. Alkujaankin inhosin aihetta "kestän väkivaltaa rakkauden vuoksi" ja kansi näytti rumalta. Yllätyin kuitenkin mangan sisällöstä, luettuani sen.
Suurin osa tarinoista kiertyy jotenkin väkivaltateeman ympärille:
Koji on juuri murhannut poikaystävänsä, kun naapurit pistäytyvät kylään. Tästä seuraa varsin erikoiset illanistujaiset.
Opettaja-opiskelijapari asuu yhdessä pienessä yksiössä ja käyvät väkivaltaisia riitoja mm. rahankäytöstä. Samalla psykopaattinen tyttöopiskelija ahdistelee opettajaa häiriintyneillä murhajutuillaan... Erikoisin oli kirjan viimeinen tarina, jonka keskiössä on heteropari, tyttö ja poika. Tyttö on pienenä tavannut alienin ja kertoo pojalle alinomaan alienin kanssa käymistään telepaattisista keskusteluista. Poikaa kiinnostaa lähinnä tytön seura, kunnes eräänä päivänä alieni on tullut hakemaan tytön mukaansa. Tämä on valehtelematta ensimmäinen heterotarina, johon olen yaoipokkarissa törmännyt :D Sopi kuitenkin hyvin mukaan, sillä tässä tiivistyi "Love hurts"-teema henkisellä tasolla.

Lukukokemuksena tämä yaoi oli todella erilainen verrattuna aiempiin lukemiini. Harvoin edes luen mitään kovin raskasteemaista. Tykkäsin ****

100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 61-65)

61/100: Taikatalvi (Tove Jansson)
Janssonin muumikirjat ovat yksiä suosikkikirjoistani. Isi luki niitä minulle, kun olin pieni ja luen niitä nykyäänkin ahkerasti. Kahdeksasta omistamastani muumikirjasta poimin aina mielialaani tai vuodenaikaan sopivan teoksen, sillä ne ovat kaikki hyvin erilaisia keskenään. Koska viimepäivät on lunta tullut niin valtavasti, päätin tänään ottaa Taikatalven luentaan.
Taikatalvi kertoo eräästä muumipeikosta, joka tavallisuudesta poiketen herää talviunilta keskellä talvea. Koko maailma on aivan hiljainen ja outo peikolle, joka on tuskin kuullut puhuttavan lumesta.
Tarina itsessään on hyvin moniulotteinen ja alussa melko synkkä. Löydän siitä joka lukukerta uusia ulottuvuuksia ja opin ymmärtämään hahmoja hieman paremmin. Ennenkaikkea tämä on kasvutarina, jossa seurataan Muumipeikon sopeutumista pimeään ja kylmään talveen.
Sen verran haluan varoittaa, että ei missään nimessä kannata kuunnella Taikatalvea WSOY:n äänikirjana: Lukijatädillä on karsea, lässyttävä ääni ja huomasin kuulevani sen äänen päässäni, kun aloin lukea tätä kirjaa, vaikka edellisestä kuuntelukerrasta on jo vuosi! Vasta useammankymmentä sivua luettuani sain viimein kuuluville oman versioni kirjan äänimaailmasta. Huh!
Taikatalvi ansaitsee täydet viisi tähteä *****
P.S: Kenen muun mielestä pikkukoira Surku muisuttaa hieman teini-ikäistä nuorta? :D


62/100: Tea for two, vol.1 (Yaya Sakuragi)
Tokumaru on riahakas ja helposti asioita rikkova poika, joka katkaisee kamelin selän pudottaessaan siskonsa arvokkaan peilin. Sisko pakottaa Tokumarun liittymään koulun teeseremonia-kerhoon, jossa pojalle opetettaisiin itsekuria ja hienostuneisuutta. Kerhoa vetää komea ja aina tyyni Hasume, joka ottaa haasteen vastaan - Tokumarusta tulisi vielä herrasmies! No, eipä kulu aikaakaan, kun poikien välille roihahtaa lempi ja siinä missä Tokumaru oppii teeseremonian kiekuroita, saa Hasumekin löyhätä hieman kimononsa vöitä ja oppia ottamaan rennommin.

Sarja on neliosainen ja pidin kovasti tästä ensimmäisestä osasta. Juoni lähtee heti ensimmäisiltä sivuilta käyntiin eikä aikaa haaskata hetkeäkään. Oikein ihmetyttää, mitä kaikkea kolmeen viimeiseen osaan jäi mangakalle kerrottavaa.
Piirtojälki vetoaa ainakin minuun ja se on samaa tasoa kuin toisessa suosikissani Hey, sensei?:ssä. Annan neljä tähteä viidestä ****


‎63/100: Man's best friend (Kazusa Takashima)
Ensiksi inhosin tämän yaoimangan kantta ja arvelin, etten halua olla sen kanssa missään tekemissä. Sitten huomasin, että kirjassa seikkaileekin söpö koira ja päätin nyt kuitenkin tilata sen. Kun kirja saapui, huomasin, että tämähän on Wild rockin mangakalta! Kylläpäs osasi sattua :D
Ukyo ottaa kadulta mukaansa koiran, joka on useana pävänä ollut siellä tuijottamassa häntä. Eipä hän osaakaan arvata, että koira on rakastunut Ukyoon palavasti ja toivonut joka yö tähdeltä, voivansa viettää aikaa Ukyon kanssa. Käykin niin, että kovasti innostuessaan koira (jonka Ukyo nimeää Kuroksi) muuttuu koirankorvaiseksi mieheksi.
Kirjan toisessa tarinassa lapsuudenystävät Kentaro ja Kasumi ovat joutuneet Kasumin vanhempien avioeron takia erilleen. Kentaro on kuitenkin luvannut odottaa Kasumia ikuisesti. Kymmenen vuoden päästä Kasumi tuleekin kesäksi isänsä luokse. Mutta käy ilmi, ettei suloinen Kasumi ollutkaan tyttö, vaan hänestä on kasvanut komea nuorukainen! Siinäpä sulattelemista Kentarolle.
Molemmat tarinat ovat löyhästi yhdistetty toisiinsa, joskaan ei yhtä merkittävästi kuin Wild rockissa. Piirtojälki on kuitenkin kivaa ja tarina mukaansa tempaava. Ei kannata antaa super-ruman kannen hämätä! ****


64/100: Cage of Eden, vol.1 (Yoshinobu Yamada)
Kirjan alkuasetelma on hyvin tuttu: Luokallinen lukiolaisia on palaamassa lentokoneella luokkaretkeltä, kun koneelle tapahtuu jotain ja se tekee pakkolaskun oudolle saarelle. Saari kuhisee esihistoriallisia eläimiä (heti dinosaurusten jälkeen tulleita jättiläisnisäkkäitä) ja rytäkästä eloonjääneiden ongelmat ovat vasta alussa.
Mangassa oli kaikkea, mitä perustavanlaatuiselta ja hyvältä survival sarjalta voi olettaa. Hämmennystä tilanteesta, pelkoa esihistoriallisten eläinten hyökätessä, eloonjääneiden etsimistä ja joukkohysteriaa. Ja tietenkin tuttu asetelma, kun osa selviytyjistä muuttuu pahoiksi ja osa pitää järkensä ja oikeudentajunsa viidakossakin, jossa lakeja ei ole.
Kaikesta huolimatta survial on lempigenrejäni ja vetäisi minut saman tien sarjaan mukaan. Tykkäsin myös kovasti saaren nisäkkäistä, jotka ovat oikeita esihistoriallisia otuksia. Kirjan lopussa eläimille on varattu omat esittelysivunsa. Dinosaurusten asuttamat saaret ja solat on jo niin nähty.
Vielä varoituksen sana runsasta fanserviceä karttaville, Cage of Eden on kyllästetty tunnelmaa keventävillä tissi- ja pyllyshoteilla - välillä rasittavuuteen asti. ****


‎65/100: Arki - nichijou (Keiichi Arawi)
En oikein tiedä, mitä juuri luin. Kai se manga oli. Joo. **

100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 56-60)

56/100: Häkkipoika (Torey Hayden)
Arpoessani kahden kirjan välillä, joku sanoi, että Häkkipoika olisi Aavetyttöön verrattuna "hauska". En tiedä mitä kamaluuksia Aavetyttö sisältää, jos tämä oli hauska! :D
Pahasti traumatisoitunut Kevin on puhumattomuuteen ja pelkoihinsa sulkeutunut teini-ikäinen poika, joka elää pöydän alle itse rakentamassaan häkissä. Torey ottaa Kevinin hoitoonsa, mutta kammottavien lapsuudentraumojen vaurioittamalla pojalla on pitkä matka kohti tasapainoista elämää. Englanninkielinen nimeke "Murphy's boy" viittaa Kevinin epäonneen: kaikki, mikä voi mennä pieleen, myös menee. Ennenkaikkea tässäkin Torey Haydenin kirjassa minua järkyttivät pojan kammottavat kotiolot ja hirviömäiset vanhemmat.
Mielenkiintoista kirjassa oli se, miten se sijoittuu samaan aikaan kuin Tiikerin lapsen loppuosa, jossa Sheila on jo teini-iässä. Toreyn elämässä toistuvat samat tapahtumat, mutta Sheilaa ei mainita. Tiikerin lapsessa mainitut taustatapahtumat olivat taas viittauksia Häkkipoikaan!
Nyt mietin kauhulla, mitä Aavetyttö tuo tullessaan. Se on lukulistalla seuraavana. Kaikesta huolimatta Häkkipoika oli antoisa kasvutarina ja annan sille kolme ja puoli tähteä ***½


‎57/100: Aavetyttö (Torey Hayden)
Tämän kirjan ahmaisin ennätystahtia, niin jännittävä se oli.
Jadie on puhumaton, kokoon käpertynyt tyttö, joka muuten pärjää koulussa hyvin. Saatuaan tytön puhumaan Torey Hayden järkyttyy siitä, mitä saa kuulla. Satanismia, rituaalimurhia, lasten hyväksikäyttöä... Mutta mikä on totta ja mikä pienen tytön kuvitelmia? Aavetyttö on oikea, tositapahtumiin perustuva kauhutarina, jossa on monia pelottavia kohtauksia. Samalla sitä oli hyvin vaikea laskea kädestä edes yöunien ajaksi. Luin kirjaa viimeyönä aamu neljään asti. Kerronta tuntuu sujuvammalta, kuin aiemmin lukemissani Haydenin kirjoissa, vai tekikö tarinan uskomaton fantasianomaisuus siitä vain nopeampaa lukea?
Sille, joka haluaa lukea tosielämän kauhua, tämä kirja on oiva valinta.
Täydet viisi tähteä *****


58/100: Alley of first love (Ellie Mamahara)
Pienessä kylässä asuu Shusuke, jonka lapsuudenystävä palaa kuuden vuoden Englannissa opiskelun jälkeen takaisin Japaniin. Atsushi herättää heti Shusuken haudatut tunteet, mutta miten kertoa tunteista Atsushille? Koko kylä kuitenkin tietää jo, että Shusuke kärsii rakkauden taudista ja villejä huhuja ei voi estää! Oman hauskan lisänsä tarinaan tuovat Atsushin suloiset siskontytöt Mimi ja Momo, jotka ovat päättäneet mennä naimisiin Shusuken kanssa.
Tämä yaoimanga sai minut kaikin puolin hyvälle tuulelle. Piirtojälki on kulmikasta ja pitkäraajaista, eikä ehkä kaikkien makuun. Itsekin hieman karsastan tämäntyylisiä mangoja, mutta jonkin aikaa luettuani piirtotyyli alkoi kuitenkin tuntua miellyttävältä katsoa. Kirja sisältää vain yhden kokopitkän tarinan. ****


59/100: Blue Sky (Yuko Kuwabara)
Tämä manga taisi sisältää kaikki mahdolliset yaoikliseet, mitä vain kuvitella voi.
Ennustuksen mukaan se, joka päätyy poikien asuntolavastaavan avustajan huonetoveriksi tulee päätymään suhteeseen tämän kanssa. Kyosuke, lempinimeltään "Beautiful prince of ice", ei ole yhtään innoissaan joutuessaan yhteen aina iloisen Kiharan, eli "Prince of warm spring sunshine":n kanssa. No, jääprinssi muuttuu jo ensimmäisessä luvussa itkuisaksi ukeksi ja läpikäydään kaikki mahdolliset kliseet: stressin aiheuttama pyörtyminen, seme joka kantaa uken käsivarsillaan läpi koulun, kyyneleitä ja koko koulu täynnä homopoikia. Kaikki tässä on jo nähty moneen kertaa lukuisissa Harry Potter ficeissä. Ja päähenkilöt oikeastaan ovatkin nimiä vaille Harry ja Draco.
En silti sano, että tämä olisi ollut mahdottoman huono manga. Koko kirja on samaan koulumiljööseen sijoittuva, mutta loppupuolen lyhyttarinat käsittelevät sivuhenkilöiden rakkauskuvioita. Ja kai sitä tuli allekirjoittaneenkin vähän naureskeltua oikein hömelöille kohtauksille.
Annan nyt paremman puutteessa kolme tähteä ja miinuksen ***-


‎60/100: Cowboy Henk (Kamagura & Herr Seele)
En osaa tiivistää tätä sarjakuvakirjaa paremmin kuin mitä takakansi siitä sanoo:
"Nerokas, surrealistinen ja äärettömän hauska sarjakuvaklassikko sekopäisestä lehmipaimenesta"
Kirja alkaa kun Cowboy Henk syntyy aikuisena ja on äidissään vielä pitkään sen jälkeen kiinni napanuoralla. Mikään myöhemmistäkään stripeistä ei ole sen järkevämpi, mutta melko moni oli kaikessa absurtiudessaan ihan hauskoja. Cowboy Henk on kuitenkin selvästi aikuisten sarjakuva (sen voi päätellä jo kansikuvasta, jossa Henk tappaa tiikeriä pelkät kalsarit jalassaan) ja siinä on melko makaaberejakin aiheita: retki hotelli Itsemurhaan, tutustutaan Henkin kaveriin Pyöveli-Peteen ja vilautellaan anakondaa sikaribaarissa. Jepjep, kirja sopi erittäin hyvin puolenyön jälkeen luettavaksi! ***