100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 101-105)

Ja lukuprojekti jatkuu uusin tavoittein:

- Luen 300 kirjaa, joista ainakin 50 romaaneja
- Kirjoitan jokaisesta kirjasta lyhyen arvostelun (poislukien sarjojen yksittäiset osat, joita on vaikea kuvailla ilman suuria juonipaljastuksia)
- Lisään luetut kirjat ja arvostelut myös blogiini

-------------------------------

‎101/300: Emma, vol.3 (Kaoru Mori)

Emman ja Williamin tiet ovat eronneet ja molemmat koettavat sopeutua elämään: toinen aivan uudessa ympäristössä ja toinen pohdiskellen tekemänsä päätöksen oikeellisuutta.
Nautin suuresti kuvauksista menneen ajan sisäkön elämästä Englannissa. Onneksi sarja ei kuitenkaan sisällä mitään kauheuksia vaan on kevyttä lukemista. Emmalle ei ole sitten lapsuuden käynyt mitään kovin pahaa.
Annan neljä tähteä viidestä tällekin osalle ****


‎17/50, 102/300: Hiljaisuuden lapset (Torey Hayden)

Tämä opus ei paljoa eroa aiemmin lukemistani Haydenin kirjoista, jotka käsittelevät valikoivasta puhumattomuudesta kärsivistä lapsista. Nyt hän työskentelee sairaalassa ja kirja kertoo kolmesta eri potilaasta, joista yksi on vanha nainen.
Cassandra on joutunut isänsä sieppaamaksi ja traumaattinen kokemus hankaloittaa hänen elämäänsä vielä kotiinpaluun jälkeenkin. Drake on pieni ja hurmaava poika, joka ei puhu kuin äidillensä ja vaikeat sukulaiset hankaloittavat oikean hoidon löytämistä pojalle. Greta on aivohalvauksen saanut vanha nainen, joka ei ole sairaalaan tulon jälkeen suostunut juuri puhumaan - onko syy psyykkinen vai johtuuko puhumattomuus halvauksesta?
Yhdessäkään tapauksessa ei ole tarpeeksi juonta omaksi kirjakseen, joten on ollut ihan hyvä yhdistää kaikki kolme samojen kansien väliin. Annan kirjalle kolme tähteä viidestä, sillä vaikka potilaiden parantumisprosessit olivat tunteikkaita ja mielenkiintoisia, oli juonikuvio jo melko tuttu. ***


18/50, 103/300: Lokki Joonatan (Richard Bach)

Lokki Joonatania suositeltiin minulle joskus lukiossa lämpimästi. Kuvittelin tietäväni, mistä se ehkä kertoisi ja ainakin toivoin, että siinä olisi dramaattinen loppu. Tänään huomasin ilokseni ko. kirjan kirjaston poistokärryssä ja nappasin sen sieltä mukaani. Kirja ei ole kovin pitkä ja se sisältää runsaasti mustavalkovalokuvia lokeista, joten sen lukiaisikin hyvin nopsaa. Nyt olen aika hämmentynyt.
Joonatan Livingston on lokki, joka tahtoo oppia lentämään - täydellisesti. Kirja alkaakin tarkoilla kuvauksilla Joonatanin lentoharjoituksista ja siitä, miten se karkotetaan laumastaan outoudensa takia. Myöhemmin kirja muuttuu erittäin henkeväksi ja paitsi, että Joonatan saavuttaa jonkun ylimaallisen tason, siitä tulee myös eräänlainen lokkien messias. Jeesuksen tapaan se palaa maan päälle opettamaan niitä harvoja lokkeja, jotka haluavat oppia lentämään.
Jeps, olen melko varma, että Lokki Joonatania voi tulkita hyvin monella tavalla. Jeesus-teoriani on varmasti se kaikkein ilmeisin. En silti tiedä, pidinkö Lokki Joonatanista... toivoin siltä hieman maanläheisempää otetta. **


‎104/300: Blankets (Craig Thompson)

Tämä on 582 sivua pitkä sarjakuvaromaani uskosta, rakkaudesta ja perheestä. Wikipedia tietää kertoa Blanketsin olevan tekijänsä omaan elämään perustuva. Kirjan avulla hän tuli "kaapista ulos" vanhemmilleen, paljastaen ettei hän enää ole kristitty.

Craig on vahvasti kristillisestä perheessä kasvanut poika, joka tapaa uskonnollisella leirillä Raina-nimisen tytön. He ihastuvat ja Craig lähtee kahdeksi viikoksi Rainan luokse kylään. Tänä aikana he tutustuvat, rakastuvat ja käyvät läpi elämäänsä. Kirjassa on paljon takaumia Craigin lapsuuteen kaikkine kauhuineen ja onnellisine muistoineen.

Tarina on todella kaunis ja pidän etenkin sen kerronnasta ja piirtotyylistä. Hahmojen ulkonäkö vaihtelee nopeasti piirretystä luonnoksesta hyvinkin yksityiskohtaiseen piirtojälkeen. Kirjassa on muutamia hätkähdyttävän kauniita kohtauksia nuorten rakkaudesta.

Erikoista kirjassa oli sen vahva uskonnollisuus. Craig käsitteleekin uskoaan pitkin kirjaa, mutta onneksi kyse ei liene kiihkouskovaisen tekemästä käännytystarinasta - lopussa Craig pääsee vapaaksi uskonnon vaatimuksista ja voi elää vapaata elämää.
Kirjassa ei oikeastaan ollut muuta vikaa, kuin sen massiivinen koko, joka sai kädet hieman väsymään. Tästä syystä se ansaitsee neljä tähteä viidestä ****(+)


‎105/300: Everything we miss (Luke Pearson)

Nimensä mukaisesti tämä sarjakuva kertoo kaikista niistä asioista, joita ihminen "missaa" (kaipaa tai ohittaa tietämättään) elämässään. Sanaa on käytetty kekseliäästi ja kirja saa lukijansa heti tarkistamaan lattian kynnysmaton alta. Kolmea väriä, oranssia, mustaa ja valkoista on käytetty hienosti korostamaan sitä hieman epätoivoista ja surullista tunnelmaa, jossa tämän kirjan hahmot elävät.
Kirja on nopea lukea, mutta se herättää ajattelemaan. Ehkä sen on tarkoituskin hieman avata lukijansa silmiä, ettemme missaisi niin montaa asiaa elämämme aikana... ***


Kävin tänään Itäkeskuksen kirjastossa ja yllätyin iloisesti heidän upeasta sarjakuva-osastostaan. Kahmaisin saman tien sylini ja repuni täyteen mielenkiintoisia nimekkeitä, joista kaksi (Blankets ja Evertyhing we miss) olen tässä jo esitellytkin. Nykysarjakuva voi kyllä hyvin, eikä uusista elämänmakuisista sarjakuvista ole pulaa. Itäkeskuksen kirjasto on tässä mielessä kyllä ehdottomasti vierailun arvoinen. Myös Helmet-verkkokirjaston kautta voi pääkaupunkiseudulla tehdä edullisia varauksia (0,50€/aikuisten kirja).