27.4.2012

Kummituslinna

En ole oikein koskaan ollut paljoa lautapelien perään, mutta nyt vanhemmiten olen joskus ajatellut, että hyvässä seurassa voisi olla kiva pelata jotakin. Yksi peli onkin jäänyt mieleeni lapsuudesta, jolloin pelasin sitä kerran ystäväni luona: Kummituslinna.


Etsiskelin sitä jo viime halloweenin aikaan juhlien piristykseksi, mutta ehjistä peleistä pyydettiin netissä aika suolaisia hintoja - jos nyt ehjiä mistään edes löytyi. Tänään kävin kiertämässä keräilytoverini Sad:n kanssa kaikkinensa neljä kirpputoria ja yhden divarin, joista yhdestä löytyi suureksi yllätyksekseni juuri tämä samainen lautapeli! Oli pakko palauttaa muutama DVD takaisin pöytiinsä, että saisin napattua pelin mukaani, sillä kierroksen loppuvaiheessa käteisvarani alkoivat olla jo vähissä. Nopea vilkaisu laatikon sisään vihjaisi, että pelissä saattaisi jopa olla suurin osa tarvittavista osista!


Kotona kokosimme peli koko perheen voimin ja olinkin erittäin tyytyväinen, kun pelistä ei näytä puuttuvan kuin yksi "kauhunaamari" (kaikkia neljää tuskin samaan aikaan pelissä tarvitseekaan) ja yhdestä pahviosasta puuttuu pieni pala, joka ei kuitenkaan ole elintärkeä. Toki peliä on pelattu, mutta pääosin se on hyvässä kunnossa. Paremmassa, kuin oma lapsuuden aikainen Kalmakuja 13 :D Pidän kovasti tällaisista kolmiulotteisista ja toiminnallisista peleistä. Erityisesti rakastan tämän pelin seinäkuvia, jotka ovat todella taidokkaasti piirretty ja oikeasti melko pelottavan näköisiä.

Perusidea on kulkea jalanjälkikuviota pelin kaikkien nejän huoneen läpi. Jokainen heittää vuorollaan noppaa ja pyöräyttää sitten hämähäkkirulettia. Pyöräytys kertoo, mitä tulee tehdä: jännittävin on tietenkin kallon kuva, jolloin tornin huipussa pudotetaan (pimeässä hohtava) kallo sisään hauta-arkkuun ja kallo tippuu satunnaisesti sisään jostakin huoneesta ja laukaisee ansan. Jos pelaaja on juuri ansan kohdalla, joutuu hän palaamaan jonkin verran takaisin päin.


Metsä on pelin karmiva aloitus ja Kummituslinnan sisäänkäynti. Huomaa, haarniskan pitelemä kirves, joka kaatuu punaisilla jalanjäljillä seisovan pelaajan niskaan jos kallo sattuu rymähtämään tähän pelikentän osaan.


Linnan eteishalli on kummitusten asuttama. Pelaaja voi joko valita oikotien tärisevän lattian poikkia (vaaravyöhykettä!) tai kiertää pidempää ja ehkä hieman turvallisempaa reittiä. Kallon tipahtaessa tähän huoneeseen lattia notkahtaa ja oikojan nappula kaatuu ja joutuu palaamaan huoneen alkuun.


Lepakoistaan huolimatta kellari on Kummituslinnan turvallisin alue. Jos kallo pärähtää tähän huoneeseen, se tipahtaa koriin, joka paljastaa peilin takaa salakäytävän seuraavaan huoneeseen. Tosin peilin takana olija kokee karmivan lopun...
Pelin neliömäinen muoto tuo hieman haastetta peliin, sillä pelaajat joutuvat kiertämään pelikenttää oman etenemisensä mukaan. Väärältä puolen pelilautaa on aika vaikea ohjata omaa hahmoaan.


Niin lähellä, mutta silti niin kaukana. Edellisen huoneen oikotiepeili on tällä puolen kimppuun hyökkäävä luuranko, joka potkaisee pelaajan kumoon. Toinen ansa piilee portaikossa, jota pitkin kallo saattaa pyöriä huono-onnisen pelaajan kimppuun. Tornin huipulle on silti kiivettävä.


Portaiden alla lymyää rottia.


Tornin huipulla on mekanismi, joka sulkee hauta-arkun kannen, jottei kummitus pääse enää sieltä ulos! Ensimmäinen tornin huipulla on voittaja.

Peliä oli oikein hauskaa pelata koko perheen voimin. Siinä on tarpeeksi puuhaa pienillekin pelaajille, sillä joka vuorossa saa sekä heittää noppaa, että pyöräyttää rulettia. Lisäksi melkein joka kerta nuoli osuu pääkallon kohdalle, jonka jälkeen kallon saa tiputtaa hauta-arkusta jonkun epäonnisen niskaan. Itse hävisin pelin kirkkaasti, sillä en päässyn ensimmäistä huonetta pidemmälle, kun kirves oli aina niskassa!

Kyllä tämän oli hintansa väärti, maksoin pelistä peräti 3€ :D

26.4.2012

100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 116-120)

‎116/300: Bride's story, vol.3 (Kaoru Mori)

Kolmannessa osassa päähenkilöksi nousee Brittiläinen tutkija Smith, joka jatkaa matkaansa kohti Ankaraa. Matkalla hän tapaa suloisen naisen, joka elää kahdestaan anoppinsa kanssa. Smithin matka tyssää heti alkutekijöihinsä, kun palkattua opasta ei meinaa kuulua, mutta sen sijaan hän saa hämmentävän avioliittotarjouksen.
Mori jatkaa upeaa tarinaansa Silkkitien ihmisistä. Piirtojälki ei heikkene aiemmista osista ollenkaan ja kertomus Smithin matkasta tuo uutta kiinnostavuutta tarinaan. Loppupuolella Mori esittelee yksityiskohtaisesti täkäläistä ruokakulttuuria ja naimakauppoja sääteleviä soveliaisuussääntöjä. Erinomaista! *****

117/300: Emma, vol.7 (Kaoru Mori)

Hieman hämmennyin, kun kirjan lopussa tämä seitsemäs osa julistettiin viimeiseksi. Tulevat osatko ovat sitten vain sivutarinoita? No, mielenkiinnolla jään odottelemaan, mitä ne tuovat tullessaan. Kirjastosta kahdeksas osa oli harmillisesti juuri lainassa niin joudun hetken odottelemaan jatkoa.
Kirjan loppu tuli ehkä vähän nopeasti ja loppuratkaisu vaikutti ilmeiseltä. Pääasia, että Emma sai kuitenkin harkintakykynsä takaisin :)
****

118/300: Midori days, vol.1 (Inoue, Kazurou)

Kahdeksanosainen mangasarja kertoo Seijistä, joka on epätoivoinen saadakseen itselleen tyttöystävän. Harmi vain, että hänen hurja luontonsa ja kivenkovat nyrkkinsä pelottavat tytöt pois ja kutsuvat kaikenlaisia öykkäreitä haastamaan häntä yhä uusiin tappeluihin. Eräänä iltana Seijin toive kuitenkin toteutuu, hän saa tyttöystävän - oikean kätensä tilalle. Midori on ihaillut Seijiä kaukaata jo kolmen vuoden ajan ja jotenkin hän on nyt kiinnittynyt Seijin ranteeseen. Tästähän riittää huumoria, kun vähitellen Seiji rakastuu oikeaan käteensä ja salassakin Midori on pidettävä.
Erikoinen asetelma ja räiskyvä huumori tekevät sarjasta hervottoman lukea. Huumori on paikoitellen aika härskiäkin, joten ihan pikkulasten sarjasta ei ole kyse. ****


119/300: I am a Hero, vol.5 (Kengo Hanazawa)

Hideo uskaltaa viimein ottaa haulikkonsa esiin ja käyttääkin sitä, kun pyrkimys Fujivuorelle turvaan osoittautuu ihmismassa-ansaksi. Väkijoukon jaloissa ryömivä zombie-vauva on jotain, mihin en itse kyllä haluaisi koskaan törmätä. Hyrrr.....
*****





120/300: Kizuna, V (Kazuma Kodaka)

Kizunaan oli ihan pakko tilata jatkoa, vaikka BeBeautifulin aloittamaan sarjaan on olemassa jatkoa vain uutena Junen julkaisuna. Tämä Junen viides pokkari käsittikin sitten julkaisemattomaksi jääneet BB:n painokset 9-10. Noh, ihan selvyyden vuoksi lasken tämän nyt kuitenkin vain yhdeksi kirjaksi :D

Kahden ihanaisen miesparin tarina jatkuu jo huomattavasti leppoisemmissa merkeissä ja kirjan tarinat ovat lyhykäisiä, eivätkä seuraa mitään suurempaa juonta. Oikein nautittava lukukokemus, harmi että Junen kuudes Kizuna, joka lopettaa sarjan, ei ole vielä ilmestynyt.
Täydet viisi tähteä *****

24.4.2012

Kirjahylly modification

Kirjahyllyn sisältö jatkaa ahkeraa lisääntymistään ja hyllytila on jatkuvasti kortilla. Onneksi olen onnistunut hankkimaan itselleni kätevät Ruuvari-hyllyt (Lundia-kopio), joita on mahdollisuus muokata omien mieltymysten mukaan. Tuunaamisessa voi mennä, jopa niinkin pitkälle, että päätin itse nikkaroida yhden lisähyllylevyn!
Kovin vaikeaa se ei ollutkaan, sillä Ruuvarin hyllylevyt ovat käytännössä mäntypuulevyjä, jotka on sahattu tietyn mallisiksi. Suunta siis kohti Biltemaa, josta löytyi mäntyhyllylevyä valmiina palana (1000*300*18mm, 8,95€/kpl). Kotona sahasimme hyllyn päädyistä palat pois käyttäen mallina aitoa hyllylevyä. Sitten tarvitsi vain hioa reunat ja lakata levy kahteen kertaan. Valmis lopputulos näyttää tältä:


Aika saa vielä patinoida levyä tummemmaksi ja sitten sitä ei enää erota alkuperäisistä Ruuvareista. Näillä hyllyillä on ihan kivat hinnat kirppareilla, jos niitä ylipäätään onnistuu löytämään, joten itse tekemällä säästänee ihan rahaakin. :)

Kun nyt kuvauspuuhissa olin niin otinpa teille otoksen nykyisestä sarjakuva-kirjahyllystäni. Romaanit ovat muuttaneet jo omaan hyllyynsä ja nämä hyllyt jäivät kokonaan sarjakuville. Toki manga on vallannut ne melkein kokonaan itselleen ja vain parilla vajaalla hyllyllä on muita sarjakuvia. Alahyllyille levitin keskeneräisen DVD-kokoelmani - ne ovat vielä täysin järjestämistä vailla. Laskuri näyttää mangakokoelmaani nyt kuuluvan 581 nidettä.


Jokaista hyllyriviä en esittele nyt, mutta tässä erillinen otos kolmesta yaoi-hyllystäni niille fujosheille, jotka käyvät blogiani lukemassa ;)


22.4.2012

Kirpparilöydöt

Perjantaina oli taas oikein mainio kirpparituuri, vaikka kiersin läpi vain kaksi lähiseudun itsepalvelukirpputoria. Pääosin ostin tyttärelleni kaikkea mukavaa:



Olen heikkona kirjoihin, joita muistan omasta lapsuudestani ja siksi napsin niitä usein mukaani kirppareilta. Päivän saalis on tässä, perässä hinnat jotka maksoin:
- Muumipalapeli, josta luulin olevan haastetta tytölle (todellisuudessa sen ratkaisemiseen ei mennyt viittä minuuttiakaan, mutta muumit on silti aina pop) 3,50€
- Kaksi kuuntelusatukirjaa. Yllätyin näiden hyvästä kunnosta, harvemmin näitä näkee kasetteineen myynnissä. 0,50€/kpl
- Kaksi Pupu Tupunaa. 1€/kpl
- Kolme Tammen kultaista Disney kirjaa 0,50€/kpl
- Urpo ja Turpo DVD. Rakastin tätä sarjaa, kun se tuli aikanaan telkkarista. Olen muutenkin kiinnostunut nukkeanimaatioista ja hyvin näyttää tyttöönkin uppoavan Urpot ja Turpot. 2€
- Kurnu ja Loikka, yksin ja kaksin - kirja. Kurnua ja Loikkaa en ole pienenä lukenut, mutta olen viimeaikoina alkanut kovasti pitää näistä sammakoista. 1€
- Astrid Lingrenin Satuja. Ihanan vanha painos ja varmasti kymmeniä kertoja luettu, mutta silti hyväkuntoinen. 2€

Samalla voisin laittaa kuvat siitä, miten nämä löydöt asettuavat muihin lastenkirja kokoelmiimme. Aika paljon minulla onkin vielä tallella lapsuuden kirjojani, mutta ne mitkä on aikanaan myyty kirpparilla olen nyt hankkinut uudelleen :D Samoin kirjoja, joita olen lukenut pienenä esimerkiksi päiväkodissa.



Peppi ja Veljeni leijonamielet ovat omasta lapsuuden kokoelmastani, muut olen hommannut myöhemmin. Olin pienenä aivan rakastunut Leijonamielen Joonataniin! Kirjan kuvitus on todella upea niin kuin yleensäkin Lindgrenin kirjoissa. Tykkään näistä paksuista julkaisuista (Eemeli on hieman ohuempi) ja vielä pitäisi löytää kuhtuuhintainen Katto Kassinen jostain.



Kukapa ei rakastaisi Tammen kultaisia kirjoja? Näistä on ihan viimevuosina alettu ottaa uusintapainoksia ja siksi niiden ostaminen on ollutkin helpompaa. Osan olen napannut mukaani kirjaston poistohyllystä, kun vanhoja painoksia on korvattu uusilla. Ihka ensimmäiseksi ostin itselleni Sirkus Pomeranssin, jota rakastin kovasti lapsena ja luin sitä muistaakseni päiväkodissa. Myös "Nalle ja minä" ja "Nukke ja minä" olivat aina ihanaa luettavaa - kadehdin kirjojen pikkutyttöjen idyllisiä lastenhuoneita leluineen. Tähän kokoelmaan haluaisin hankkia vielä Jere Jarruvaunu-kirjan. Noita mini-kirjoja voi ostaa marketeista ja kioskeilta edullisesti.



Tammen alkuperäisiin kultaisiin kirjoihin kuuluu myös valikoima Disneyn teoksia. Näistä ei käsittääkseni ole lisenssisyitä otettu enää uusintapainosta, joten vanhoja osia pitää kalastella kirppareilta. Kaikkein eniten pidin pienenä tuosta Akun Ankan Leikkijunasta, jossa on ihastuttava pienoiskaupunki, jonne Tiku ja Taku majoittuvat. Muistelen, että sarjaan kuuluu myös jokin jouluaiheinen kirja, jonka haluaisin.



Pupu Tupunoitakin minulla oli pienenä, mutta ne on kaikki myyty kirpparilla, tai sitten ne luettiin aivan risoiksi ja heitettiin pois. Näitä onneksi löytyy melko helposti kirpparilta, jos vain ei myyjä ole ylihinnoitellut tuotteitaan. Haluaisin kovasti sen Tupuna kirjan, jossa pupun hännästä jää tupsu piikkilanka-aitaan ja se joutuu pyytämään muilta eläimiltä karvoja paikatakseen töpöhäntään jääneen kolon.



Kasettikirjoja kuuntelin paljon lapsena ja ne ovat kaikki vielä säilössä kasetteineen. Moni niistä on kyllä luettu niin huolella, että kannet ovat irronneet ja haljenneet kahtia. Korjaushommiin olisi siis ryhdyttävä ennen kuin päästän oman tyttöni näitä kuuntelemaan. Onneksi talosta löytyy vielä kasettisoitin. Alla vielä muutama kovakantinen kasettikirja, joista Uljas Musta on yhä lempparini:



Löysin toki itsellenikin jotain kirpputorilta. Nimittäin kaksi tällaista posliinipurnukkaa. Ne eivät ole arabiaa, mutta rakastan kovasti kaikkea puolukkakuvioista ja edullisiakin olivat, vain 3€/kpl:

20.4.2012

100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 111-115)

19/50, 111/300: Harry Potter ja Azkabanin vanki (J.K.Rowling)

Tämän kirjan olen Potter-sarjasta lukenut useimmin ja luultavasti pidänkin siitä ehkä eniten (Kuoleman varjelukset ja Puoliverinen prinssi tosin ovat miltei yhtä hyviä). Tämä on se kirja, joka sai minut todella rakastumaan sarjaan ja syy miksi olen pysynyt fanina kaikki nämä vuodet. Tämä kirja johdatti minut aikoinaan slashin ihanaan maailmaan ja sen ansiosta todella opin englannin kielen (kun tavasin illasta iltaan sanakirjan kanssa englanninkielisiä ficcejä netistä). Olen siis paljosta velkaa Azkabanin vangille. Tämänkin osan kuuntelin äänikirjana, Vesa Vierikon hunajaisen äänen lukemana.

Harry aloittaa jo kolmannen vuotensa Tylypahkassa, mutta melko hurjissa merkeissä. Vaarallinen murhaaja on karannut Azkabanin velhovankilasta ja suuntaa huhujen mukaan kohti Tylypahkaa. Harry näkee kuoleman enteitä vähän joka nurkalla, eivätkä kammottavat ankeuttajat ainakaan piristä jo muutenkin synkkää tunnelmaa. Tämä kirja palaa ensimmäisen kerran kunnolla ajassa taaksepäin ja paneutuu syvällisesti sekä Harryn että tämän vanhempien menneisyyteen.
Voi rakkautta ******+


‎112/300: Beyond my touch (Maeda, Tomo)

Tämä poikarakkausmanga oli ihan ok luettava, vaikka kiva kansikuva lupasi ehkä liikoja. Ymmärtääkseni kirja olikin mangakan ekoja shounen-ai viritelmiä. Ensimmäinen tarina on ihan söpö kertomus kahdesta pojasta, joista Mizuno on kuoreensa vetäytynyt ja synkkä, kun taas Mamoru on iloinen, ulospäinsuuntautunut ja kuollut. Mamorun haamu muuttaa Mizunon luokse, koska hänelle oli jäänyt elämästä keskeneräinen asia: suudella Mizunoa.

Piirrosjälki on keskinkertaista ja kirja erottuu lähinnä siksi, että se on niin puhtaasti poikarakkautta, vaikka julkaisija onkin June. Elävä-kuollut romanssi on myös melko kiintoisa. Parhaimmilaankin kirja oli vain "ihan kiva", siksi kaksi tähteä **


113/300: Border, vol.1 (Kodaka Kazuma)

Tämä on Kizunan tekijän toinen yaoi-sarja, joskaan en ole järjestyksestä ollenkaan varma. Joka tapauksessa tämä on huomattavasti toimintapainotteisempi ja aluksi ei ole edes selvää uke-seme asetelmasta.

Yamato on koonnut lastenkotitovereistaan yksityisetsivätoimiston, jonka tehtävä on käräyttää rikollisia, joihin poliisit eivät ole päässeet käsiksi. Yamaton synkkää menneisyyttä käsitellään puolet kirjasta ja on mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan toinen kirja lähtee.
Oikein mainiota luettavaa ja kaunista Kodaka-laatua ****


114/300: Pixu: The mark of evil (Gabriel Ba, ym.)

Vanhassa kerrostalokompleksissa tapahtuu kauheita. Pimeät merkit ottavat taloa hiljalleen valtaansa ja sen asukkaat ovat hulluuden partaalla, kunnes koko homma kärjistyy...

Tämä sarjakuva oli varsin mielenkiintoinen lukea. Se koostuu monesta lyhyestä kappaleesta, joissa vuoron perään seurataan talon asukkaita ja yhtä isännöitsijää. Lopulta asukkaiden tarinat kietoutuvat toisiinsa ja jokaisen hämärät ongelmat paljastuvat.

Lukukokemus ei ollut järin hilpeä, mutta tykkäsin siitä, miten lyhyellä tarinalla saatiin kuvattua niin monen ihmisen elämä kauheuksien keskellä. Piirtojälki on vahvaa ja sopii korostamaan tarinan synkkyyttä ***+


115/300: Emma, vol.6 (Kaoru Mori)

Emmasta on tullut aika holtiton rakastuttuaan palavasti Williamiin. William on toki myös, mutta olisin toivonut tässä osassa Emmalta hieman järkevämpää otetta. Oh well...
****

18.4.2012

DVD-kokoelma, osa 1

Ystäväni Arrochin innoittamana olen viimeviikkoina tutkiskellut kovasti unohdettua DVD-hyllyäni, joka oikeastaan olikin jo muuttanut kirjarivien taakse tilanpuutteessa. Jo pitkään olen haaveillut ostavani hyllyyni ainakin omasta mielestäni parhaat elokuvaklassikot ja muutamia valittuja rainoja näyttelijöiltä, joista pidän kaikkein eniten. Tällaisia herrasmiehiä ovat ainakin: Alan Rickman, Johnny Depp, Tim Curry, Benedict Cumberbatch, Ewan McGregor, Seth Rogen, Michael Cera ja ohjaajista Tim Burton. Kehittelinkin jo hankintalistan, jota lähden pikkuhiljaa lyhentämään.

Aikaa ja varallisuutta odotellessa aloin rankalla kädellä karsia kotoa jo löytyvää DVD-kokoelmaa. Pienen nipun tylsiä elokuvia tyrkkäsinkin jo veljelleni ja loput lähtevät kirjaston Tuo-Vie-hyllyyn. Myös iso kasa VHS-elokuvia matkaa säkissä kellariin odottamaan sitä, että saan joko A) VHS-soittimen, tai B) hankittua ko. elokuvat DVD:llä.

Toinen ongelmavyyhti on ollut tyttäreni oma DVD-kokoelma. Meillä ei ole telkkarissa kanavia, joten olemme harrastaneet sopivien lastenohjelmien ostamista DVD:llä. Näitähän on sitten ajan kanssa kertynyt. Ongelman ne tuottavat, kun niiden pitäisi olla sopivasti käsillä pienessä DVD-soitinkaapissa, eikä tyttömme ihan vielä hallitse elokuvien laittoa takaisin omiin koteloihinsa (pois hän kyllä osaa niitä ottaa). Tästä syystä kaikki levyt ovat yleensä olleet yhtenä sekaisena kasana lattialla, samoin kuin tyhjät kotelot. Tämä ei tietenkään paranna oikean elokuvan löytymistä saati tee hyvää itse levyille.



Tartuinpa siis toimeen ja suuntasin kohti Keravan Hong kongia, josta löytyikin erittäin edullinen ratkaisu: DVD-kansioita. 12 levyä vetävät 1€/kpl, 24:n levyn kotelot 2,50€/kpl ja 200 levyn jättikansio 12,90€. Ostin kaksi 24 levyn kansiota ja ennestään minulta löytyi yksi 12 levyn kotelo.



Sitten vain levyt pois koteloistaan ja lattialta, hieman järjestelyä ja levyt uusiin kansioihinsa. Muumilaakson tarinat saivat kokonaan oman kansionsa ja muut laittelin sarjoittain muihin koteloihin. Kaikki kolme kansiota täyttyivät, joten ihan kaikkia en saanut vielä näihinkään laitettua. 60 levyn saaminen pois lattioilta pyörimästä on kuitenkin huima parannus, tyhjät kotelot pääsevät myös kellariin, kosken raaski niitä hävittää.



Jos joskus tarvitsee tarkistaa, miltä levyltä löytyy mikäkin muumijakso, tiedon voi etsiä paljon nopeammin netistä kuin koteloita selaamalla.
Kansioihin laittamatta jäi muutamia Disneyn ja Ghibli-studion elokuvia, joita ajattelin aikuistenkin joskus haluavan katsella. Silloin on mukavempaa, jos elokuvat ovat koteloissaan. Lisäksi tyttö ei vielä yksin uskalla katsoa suurinta osaa Disneyn elokuvista. Pienimmille tarkoitetut Ghibli-elokuvat, kuten Liikkuva linna, Totoro, Ponyo ja Kikin lähettipalvelu ovat suurkulutuksessa.

Nappasinkin vielä kuvan pienestä Ghibli-kokoelmastamme. Siitä puuttuu vielä muutama elokuva (ainakin Porco Rosso, Laputa ja uusi Kätkijät):



Ostelen näitä aina alesta, kun löydän - niin kuin muitakin elokuvia. Harvoin maksan elokuvasta täyttä hintaa, kun aika pian ilmestymisen jälkeen ne päätyvät kuitenkin alekoriin.

Jahka oman DVD-hyllyni uudistus etenee, voisin esitellä teille hieman sitäkin. :)

12.4.2012

100 kirjaa lukuprojekti 2012 (Kirjat 106-110)

Lukuprojekti jatkuu, mutta olen toki muutakin ehtinyt puuhailla. Viimeisin innostukseni, eli yaoi-kokoelman kartuttaminen on edennyt hyvää vauhtia. Koska manganmetsästys jaksaa kiehtoa minua loputtomasti, olen kokoillut infosivuja parista eri yaoi-kustantajasta, jotka ovat jo lopettaneet toimintansa. Tällä kertaa esittelen teille yaoi-kustantaja BeBeautifulin, jonka toiminta on aikanaan ollut vähintäänkin hämäräperäistä. Se oli aikanansa yksi suosituimmista kustantamoista, kunnes se äkkiä lakkautti toimintansa vain 25 pokkaria julkaistuaan. Kuitenkin BB, ehti pyöräyttää englantia ymmärtävälle lukijakunnalle sellaisiakin klassikkosarjoja, kuin Kizuna ja Finder series (joista molemmat jäivät valitettavasti kesken).

Ketä vain kiinnostaa tarkistaa BeBeautifulin koko julkaisuhistoria tai muuten etsiä itselleen kiintoisaa luettavaa, voi suunnata alla olevasta linkistä kokoamaani julkaisulistaan:



Myöhempää tarkastelua varten sama linkki löytyy blogini sivupalkista.

Oma BB kokoelmani on hyvin maltillinen ja pienehkö. Suurin ylpeyteni on Kizuna sarjan ilmestyneeteet kahdeksan opusta. Samat kirjat on Junekin vastikään julkaissut uudelleen kokoomapokkareina, mutta halusin ehdottomasti saada BB:n julkaisut näiden ihanien kansien takia. Junen pokkareihin on ilmeisesti piirretty uudet kannet, jotka näyttävät kuin toisesta sarjasta otetuilta. Pieni miinus on toki BB-julkaisuihin iskenyt sensuuri, jonka takia muutamia kohtauksia ja jokin minitarina puuttuu. Kizunan vanhan painoksen metsästäminen alkaa olla jo varsin haastavaa, mutta onneksi sain SF-keräilijätoveriltani Wendyltä apua Amerikasta: hän osti minulle ebaysta koko sarjan myyjältä, joka ei suostunut lähettämään kirjoja kuin US:n sisällä. Wendy lähetti kirjat sitten minulle edukkaaseen hintaan <3 Thank you Wendy!

Tässä kuva pienehköstä kokoelmastani, joka näillä näkymin on valmis:



Sitten voidaankin jatkaa lukuprojektiini, jota olen nyt hävyttömän hitaasti päivittänyt tänne. Olkaatte hyvät, kirjat 106-110:

106/100: Americus (MK Reed, Jonathan Hill)

Hannan suosituksesta varasin itsellenikin Americuksen kirjastosta ja lukaisin sen yhdessä illassa läpi. Tämä sarjakuva oli oikein mainio lukupaketti ja mielenkiintoinen jo siksi, että siinä oli mukana kirjastoihmisiä ja suomenkielisiä loitsuja (kirja on englanninkielinen).

Tarina kertoo lukiopojasta, joka joutuu pienessä Amerikkalaisessa kaupungissa, Americuksessa, keskelle hullunmyllyä, jossa uskonnolliset vanhemmat vaativat suositun fantasiakirjan poistamista kirjastosta. Tietäen, että tällaista tapahtuu ihan oikeastikin, oli uskomatonta lukea ihmisten ahdasmielisyydestä. Höykytyksen kohteeksi joutuneen fantasiakirjan tilalle oli helppo kuvitella Harry Potterit, joita myös yritettiin bannia kirjastoista amerikkalaisvanhempien toimesta.

Tykkäsin kirjasta, mutta olisi se voinut olla ehkä säväyttävämpikin. Kirjaan on merkitty osanumero ":01", joten ne ole ihan varma onko siihen tulossa jatkoa. Americuksen elämästä olisi toki kiva lukea lusääkin, vaikka tarina itsessään tuntui kyllä saavan ihan kunnollisen lopun näinkin. ***


107/300: Onward towards our noble deaths (Shigeru Mizuki)

En tiedä onko olemassa yhtään iloista tai hauskaa sotaan liittyvää teosta, mutta ihan yhtä surullinen oli tämäkin sarjakuvaromaani.
Onwards kertoo japanilaisista sotilaista trooppisella saarella toisen maailmansodan aikaan. Alku kuvaa sotilaiden elämää puutteen, myrskyjen ja tautien keskellä, kunnes vihollisjoukot hyökkäävät saarelle ja hiljalleen puolustajien joukot murenevat. Japanin armeijan mukaan, jokaisen sotilaan on kuoltava isänmaansa vuoksi; joko taistelussa tai tekemällä itsemurha. Iloista loppua ei tältä kirjalta kannata odottaa, mutta eipä taida mikään sota ylistysvirsiä kaivatakaan.

Hahmot on kirjassa piirretty erittäin sarjakuvamaisiksi, mutta yllättäen sekä taustat että kauempana olevat sotilaat on piirretty valokuvantarkasti. Luin kirjan vain, koska tarvitsin esiteltävää manga-lukupiiriä varten. En kadu, että luin sen, mutta toivon, ettei sen mangakalla olisi ollut mitään sotaa, josta kirjan kirjoittaa. ***


108/300: Lychee Light Club (Usamaru Furuya)

Urgh... tämä manga oli ehkä hitusen liian sadistinen ollakseen rattoisaa iltaluettavaa. Toisaalta se oli helpommin sulateltava kuin äsken lukemani sota-manga, sillä tämän tietää fiktioksi.
Hitlermäinen Zera johtaa Light Clubiksi nimettyä poikien salakerhoa, joka elää nazistisen murhailevaa elämää syvällä kaivoskaupungin maan alla. Porukka on juuri viimeistelemässä suurta projektiaan; robottia, jonka tehtävä on kaapata heille tyttö. Robotti hoitaakin homman kotiin, mutta pian piirissä alka syntyä konflikteja ja jäseniltä alkaa päät putoilla. Loppujen lopuksi robotti Lychee osoittaa enemmän inhimillisyyttä, kuin pojat toisilleen.
Tämä manga on äärimmäisen groteski, verinen ja sadistinen. Varsinkin rankka alku voi tuntua ylitsepääsemättömältä, mutta jos siitä saa vielä luettua eteenpäin, alkaa tarina viedä mukanaan. Paljoa paremmin en osaa tätä oikein kuvailla, mutta annan kolme tähteä koska loppu oli oikeutettu ja tyydyttävä ***



‎109/300: Emma, vol. 4 (Kaoru Mori)
****+
‎110/300: Emma, vol. 5 (Kaoru Mori)
****