Etsiskelin sitä jo viime halloweenin aikaan juhlien piristykseksi, mutta ehjistä peleistä pyydettiin netissä aika suolaisia hintoja - jos nyt ehjiä mistään edes löytyi. Tänään kävin kiertämässä keräilytoverini Sad:n kanssa kaikkinensa neljä kirpputoria ja yhden divarin, joista yhdestä löytyi suureksi yllätyksekseni juuri tämä samainen lautapeli! Oli pakko palauttaa muutama DVD takaisin pöytiinsä, että saisin napattua pelin mukaani, sillä kierroksen loppuvaiheessa käteisvarani alkoivat olla jo vähissä. Nopea vilkaisu laatikon sisään vihjaisi, että pelissä saattaisi jopa olla suurin osa tarvittavista osista!
Kotona kokosimme peli koko perheen voimin ja olinkin erittäin tyytyväinen, kun pelistä ei näytä puuttuvan kuin yksi "kauhunaamari" (kaikkia neljää tuskin samaan aikaan pelissä tarvitseekaan) ja yhdestä pahviosasta puuttuu pieni pala, joka ei kuitenkaan ole elintärkeä. Toki peliä on pelattu, mutta pääosin se on hyvässä kunnossa. Paremmassa, kuin oma lapsuuden aikainen Kalmakuja 13 :D Pidän kovasti tällaisista kolmiulotteisista ja toiminnallisista peleistä. Erityisesti rakastan tämän pelin seinäkuvia, jotka ovat todella taidokkaasti piirretty ja oikeasti melko pelottavan näköisiä.
Perusidea on kulkea jalanjälkikuviota pelin kaikkien nejän huoneen läpi. Jokainen heittää vuorollaan noppaa ja pyöräyttää sitten hämähäkkirulettia. Pyöräytys kertoo, mitä tulee tehdä: jännittävin on tietenkin kallon kuva, jolloin tornin huipussa pudotetaan (pimeässä hohtava) kallo sisään hauta-arkkuun ja kallo tippuu satunnaisesti sisään jostakin huoneesta ja laukaisee ansan. Jos pelaaja on juuri ansan kohdalla, joutuu hän palaamaan jonkin verran takaisin päin.
Metsä on pelin karmiva aloitus ja Kummituslinnan sisäänkäynti. Huomaa, haarniskan pitelemä kirves, joka kaatuu punaisilla jalanjäljillä seisovan pelaajan niskaan jos kallo sattuu rymähtämään tähän pelikentän osaan.
Linnan eteishalli on kummitusten asuttama. Pelaaja voi joko valita oikotien tärisevän lattian poikkia (vaaravyöhykettä!) tai kiertää pidempää ja ehkä hieman turvallisempaa reittiä. Kallon tipahtaessa tähän huoneeseen lattia notkahtaa ja oikojan nappula kaatuu ja joutuu palaamaan huoneen alkuun.
Lepakoistaan huolimatta kellari on Kummituslinnan turvallisin alue. Jos kallo pärähtää tähän huoneeseen, se tipahtaa koriin, joka paljastaa peilin takaa salakäytävän seuraavaan huoneeseen. Tosin peilin takana olija kokee karmivan lopun...
Pelin neliömäinen muoto tuo hieman haastetta peliin, sillä pelaajat joutuvat kiertämään pelikenttää oman etenemisensä mukaan. Väärältä puolen pelilautaa on aika vaikea ohjata omaa hahmoaan.
Niin lähellä, mutta silti niin kaukana. Edellisen huoneen oikotiepeili on tällä puolen kimppuun hyökkäävä luuranko, joka potkaisee pelaajan kumoon. Toinen ansa piilee portaikossa, jota pitkin kallo saattaa pyöriä huono-onnisen pelaajan kimppuun. Tornin huipulle on silti kiivettävä.
Portaiden alla lymyää rottia.
Tornin huipulla on mekanismi, joka sulkee hauta-arkun kannen, jottei kummitus pääse enää sieltä ulos! Ensimmäinen tornin huipulla on voittaja.
Peliä oli oikein hauskaa pelata koko perheen voimin. Siinä on tarpeeksi puuhaa pienillekin pelaajille, sillä joka vuorossa saa sekä heittää noppaa, että pyöräyttää rulettia. Lisäksi melkein joka kerta nuoli osuu pääkallon kohdalle, jonka jälkeen kallon saa tiputtaa hauta-arkusta jonkun epäonnisen niskaan. Itse hävisin pelin kirkkaasti, sillä en päässyn ensimmäistä huonetta pidemmälle, kun kirves oli aina niskassa!
Kyllä tämän oli hintansa väärti, maksoin pelistä peräti 3€ :D
Voi ei tämä on aivan ihana peli! Yhdellä lapsuudenkaverillani oli tämä, voi vitsit. <3
VastaaPoista