50 lukijaa rikki!

Blogillani on jo 50 julkista lukijaa! Kiitoksia kaikille, jotka jaksavat käydä tätä lukemassa ja erityiskiitos niille, jotka ovat liittyneet lukijoiksi ^^ Kävijämäärä on noussut tasaisen varmasti siitä, kun aloitin blogin pitämisen kesäkuussa 2010, ihan kohta kaksi vuotta sitten.

Koska viideskymmenes lukijani on vanhoista retropeleistäkin kiinnostunut Mikko, päätin hänen kunniakseen tehdä päivityksen omasta alkavasta Nintendo-innostuksestani.

Retrokärpänenhän minua on purrut jo hyvän aikaa sitten, mutta ihan viimeaikoina olen alkanut luoda merkitseviä silmäyksiä kohti vanhaa Super Nintendo pelikonsoliani. Vaikka olen sanalla sanoen SURKEA pelaamisessa, rakastan pelejä silti hyvin paljon. Erityisesti tykkään katsoa, kun joku muu (minua taitavempi) pelaa. Pelihistoriani alkoi, kun veljeni kanssa ostimme puoliksi Super Nintendon, ajalla juuri ennen sen poistumista markkinoilta. Alkuperäiseen kokoelmaamme kuului noin kahdeksan peliä, mutta niinä vuosina, kun en ole itse kauheasti välittänyt pelikonsolistamme, on veli hommannut niitä lisää. Tällä viikolla aloin kerätä kaikkia pelejä kokoon ja lopputulos on melko muikea:

21 eurooppalaista supernintendopeliä, 2 amerikkalaista supernintendopeliä ja yksi 8 bittisen Nitendon peli. Kaksi näistä löysin eilen kirpputorilta. Sattuma oli outo, sillä en ole nähnyt nintendopelejä oikein ikinä kirpputoreilla, mutta juuri sillä kertaa, kun lähden niitä vartavasten metsästämään, löydän koko pöydällisen pelejä! Maksoin amerikkalaisesta Street Fighterista ja Nintendon Castlevaniasta 5€/kpl.

Kuvassa kaksi ylintä peliriviä ovat alkuperäinen lapsuudenkokoelmani. Paketeissa olevat pelit olen viimevuosina ostanut nuoremmalle pikkuveljelleni joululahjoiksi. Nyt pitäisi päättää jatkanko pelien keräämistä paketeissa, pelkkinä kasetteina vai mahdollisesti molempia fiiliksen mukaan sekaisin. Luultavasti sekaisin, koska minulla on jo nyt niin paljon irtokasetteja. Upeimmat pelit voisi ostaa alkuperäisissä paketeissaan.

Haettuani snes-konsolin meille, piti sille ja peleille tietenkin järjestää asianmukainen paikka televisiokaapista:

Yllätyksekseni miehenikin innostui näistä sen verran, että julisti aloittavansa ensimmäisen oman kokoelmansa: 8 bittisen nintendopelien keräämisen. Toki meidän tarvitsee ko. pelikonsolikin hankkia jostakin.

Jos jollakulla lukijoistani lojuu nurkissa ylimääräisiä supernintendo- tai nintendopelejä, voi niitä mielellään minulle tarjota. Viestiä voi heittää minulle sähköpostiini: toukkero@gmail.com niin sovitaan hinnoista.

Nintendofanina minulta löytyy toinenkin konsoli, joka on ihan ikiomani ja joululahja rakkaalta mieheltäni toissajoululta: Nintendo DSi (XL-näytöillä varustettu punainen Mario-edition ^^). DS-kokoelmani olen kasvattanut siirinpiirtein niin isoksi, kuin toivonkin sen olevan. Joskus vielä voisin napata uusimman Pokemon Black tai Whiten mukaani, kun ne päätyvät alekoriin asti. Pokemon on suuri intohimoni ollut siitä asti, kun sarja alkoi joskus ala-astevuosina. :) Nyt on työnalla Soul Silver.

Kuvan ottamisen jälkeen sain vielä kaksi DS peliä veljeltäni. DS oli ennen ipadin hankkimista oikein näppärä vehje. Sillä voi ottaa rakeisia valokuvia ja selata jossain määrin jopa nettiä langattomassa verkossa! :D Kaikin puolin näppärä matkapelikonsoli siis. Ja punainen väri on herkullinen.

Pokemon Soul Silverissä olen pian loppupolella. Olen toivottoman hidas pelaamaan ja tähänkin urakkaan on tuhraantunut jo pari vuotta! Toivoisin oppivani pelaamaan paremmin, myös muita pelejä kuin Pokemonia.